Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Solunesterakkulat eli vakuolit

Vakuolit ovat pieniä kalvon ympäröimiä rakkuloita. Ne vastaavat eräiltä tehtäviltään eläinsolujen lysosomeja. Kasvisoluissa vakuolit voivat täyttää lähes koko solun tilavuuden. Nuoressa kasvisolussa vakuolit ovat pieniä, mutta ne liittyvät solun kehittyessä toinen toisiinsa, jolloin muodostuu yksi suuri rakkulamainen ontelo. Protisteilla vakuolit voivat toimia vedenpoistoeliminä (ns. sykkivät rakot). Muilla eläimillä vakuolit voivat syntyä endosytoosin yhteydessä, kun otetaan kiinteitä aineita fagosytoosilla tai nesteitä pinosytoosilla.

Vakuolia verhoava kalvo, tonoplasti, on yksikkökalvo toisin kuin viherhiukkasia ja mitokondrioita ympäröivä kalvo, joka on kaksinkertainen. Tonoplasti säätelee aineiden pääsyä vakuoliin. Veden siirtymistä vakuoliin helpottavat kalvoon liittyneet proteiinit, akvaporiinit. Vakuolin sisällä on lukuisia entsyymejä, jotka voivat pilkkoa sisään kuljetettuja aineita. Kasvisolussa vakuoli on ennen kaikkea tärkeä vesivarasto, mutta se voi varastoida myös haitallisia tai käyttökelvottomia aineenvaihdunnan tuotteita sekä ravintoa.

Vakuolin muodostama paine pusertaa soluliman solun laitoja vasten, jolloin kuljetusmatkat solun ulkopuolelta keskeisiin soluelimiin lyhenevät. Vakuolin sisältämä vesi aiheuttaa myös nestejännityksen soluseinää vasten, jolloin kasvisolut puristuvat tiiviisti toisiinsa. Vakuolien menettäessä nestettä kasvi nuutuu solukon veltostuessa.

© 2015 Otavan Opisto