Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Sukupuoleen kytkeytynyt eli sukupuoleen sidottu periytyminen

Sukupuolen määräytyminen

Eri eliöillä on toisistaan poikkeavia tapoja, joilla sukupuoli määräytyy. Määräytyminen voi perustua ympäristön vaikutukseen, kuten on laita esimerkiksi alligaattoreilla. Rannan eloperäiseen liejuun haudattujen munien kehittyminen riippuu ympäristön lämpötilasta. Eri sukupuolta edustavia jälkeläisiä syntyy jokseenkin samassa suhteessa, jos lämpötila on noin 30 astetta. Korkeampi lämpötila tuottaa pääasiassa vain koiraita ja alemmassa lämpötilassa syntyy puolestaan enimmäkseen naaraita. Myös jotkin muut ympäristötekijät voi vaikuttaa sukupuolen määräytymiseen.

On olemassa myös lajeja, jotka voivat vaihtaa sukupuoltaan sekä lajeja, jotka edustavat samanaikaisesti kumpaakin sukupuolta. Hermafrodiitit eläimet kykenevät tuottamaan sekä siittiöitä että munasoluja ja kaksineuvoisilla kasveilla on sekä hede- että emikukat samassa kasviyksilössä.

Usein sukupuoleen vaikuttaa eliön genotyyppi. Toisinaan ratkaisevaa on se hedelmöityykö munasolu vai ei. Mehiläisillä hedelmöitymättömät, kromosomistoltaan haploidit munasolut tuottavat koiraita ja hedelmöityneistä munasoluista, joissa on diploidi kromosomisto, syntyy naaraita. Sukupuolen määräytyminen on tällöin haplo-diploidiaa.

Ihmisellä, kuten muillakin nisäkkäillä, sukupuolen määräävät erityiset sukupuolikromosomit. Naarailla on kaksi X-kromosomia ja koirailla kromosomit X ja Y. Linnuilla sukupuolikromosomit ovat päinvastoin kuin nisäkkäillä siten, että naarailla on kaksi erilaista sukupuolikromosomia. Heinäsirkoilla koirailla on vain yksi sukupuolikromosomi (X0) ja naarailla kaksi sukupuolikromosomia (XX).

Monilla suorasiipisillä, kuten heinäsirkoilla ja hepokateilla sukupuoli määräytyy siten, että koiraalla on vain yksi sukupuolikromosomi (perimä on X0). Naaraalla on kaksi sukupuolikromosomia (XX).

Sukupuoleen kytkeytynyt periytyminen

Sukupuolikromosomeissa on erityisesti sukupuoliominaisuuksiin liittyviä geenejä. X-kromosomissa on kuitenkin runsaasti myös muita geenejä, jotka vaikuttavat mm. moniin rakenteisiin. Miehellä on X-kromosomeja vain yksi, joten hänellä X-kromosomissa sijaitsevat resessiiviset geenit aiheuttavat paljon useammin kuin naisella fenotyyppiin ulottuvia vaikutuksia. Naisen toisen X-kromosomin dominoiva alleeli voi estää resessiivisen alleelin vaikutuksen. Nainen voi kuitenkin olla ominaisuuden kantaja, jolloin ominaisuus voi välittyä jälkeläisille. Jotta resessiivinen ominaisuus näkyy naisen fenotyypissä, on naisen yleensä oltava ominaisuuteen vaikuttavan alleelin suhteen homotsygootti. Toinen naisen X-kromosomeista voi kuitenkin olla inaktivoitunut, jolloin naisella saattaa ilmetä oireita, vaikka hänellä olisi heterotsygoottinen perimä. Monet vaikeat perinnölliset sairaudet periytyvät sukupuoleen kytkeytyneinä. Y-kromosomin alleelit tunnetaan edelleen huonosti.

Hemofiliasta eli verenvuototaudista tunnetaan monia muotoja. Hemofilia A periytyy sukupuoleen kytkeytyneen resessiivisen alleelin välityksellä. Pojat sairastuvat, jos heillä on tautigeeni. Tautigeenin toiselta vanhemmaltaan perineet tytöt ovat yleensä terveitä, joskin osalla heistäkin saattaa olla hyytymistekijä VIII:n aktiivisuudessa häiriöitä. Klassisen hemofilian ohella punavihersokeus periytyy X-kromosomin resessiivisen alleelin välityksellä. Miehillä ominaisuuden yleisyys on noin 8 % ja naisilla noin 0,5 %.

© 2015 Otavan Opisto