Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

3.2.3 Mikrobeista on ihmiselle sekä hyötyä että haittaa

Mikrobeja on ympäristössämme kaikkialla. Epäsuotuisissa oloissa bakteerit muodostavat paksuseinäisiä, erittäin kestäviä lepoitiöitä. Lepoitiöt saattavat säilyä jopa vuosituhansia. Ne kestävät myös säteilyä, kuivuutta, desinfektioaineita ja äärilämpötiloja, ja jopa parin tunnin keittämistä.

Ruoan säilytyksessä mikrobien lisääntymistä pyritään estämään seuraavilla keinoilla:

  • veden puute -> kuivaaminen
  • hapen puute -> tyhjiöpakkaaminen
  • happamuus eli alhainen pH
  • väkevyys eli osmoottinen imu -> suolaus ja sokerointi
  • kylmäsäilytys jääkaapissa, jolloin mikrobitoiminta hidastuu
  • pakastus alle -18 asteessa, jolloin mikrobitoiminta lakkaa
  • kuumennus eli pastörointi (15-20 sekuntia 71-74 asteessa ), jolloin suurin osa elävistä mikrobeista tuhoutuu

(huom! sota-aikana taudit eivät päässeet leviämään joukoissa, kun vaatteetkin käytettiin saunassa)

    • iskukuumennus (3 sekuntia 145 asteessa), jolloin mikrobit tuhoutuvat
  • sterilointi (voimakas kuumennus tai säteilytys), jolloin kaikki mikrobit ja bakteerien lepoitiöt tuhoutuvat

Monesti eri lajisten mikrobien määrien suhteet ovat ihmisen kannalta tärkeitä, olipa kysymyksessä sitten ihmisen suolisto tai kompostia hajottavat mikrobit.

Ihmisen elimistöön alkaa kehittyä jo parin ensimmäisen tunnin kuluttua syntymästä ns. normaalifloora eli mikrobisto. Siihen kuuluu ihmiselle harmittomia bakteereja, joista toiset estävät haitallisten bakteerien lisääntymistä. Sen sijaan ihmiselimistön syvemmissä osissa, kuten verenkierrossa ja ruumiinontelossa ei ole normaalisti lainkaan mikrobeja. Ihmisen paksusuolessa on mm. veren hyytymisessä tärkeää K-vitamiinia tuottavia bakteereja – ihminen saakin valtaosan tarvitsemastaan K-vitamiinista suolistobakteerien avulla.

Lehmälle pötsin bakteerit ovat elintärkeitä, sillä lehmät saavat pääosan tarvitsemistaan proteiineista ja vitamiineista pötsin mikrobimassan hajoamisesta.

Vaikka mikrobeissa on edelleenkin ihmisen kannalta pahoja taudinaiheuttajia, on ihmiselle mikrobeista hyötyä niin perinteisessä (alkoholi- ja maitohappokäyminen) kuin uudessakin biotekniikassa. Bakteerisolut voidaan esimerkiksi valjastaa tuottamaan ihmiselle hyödyllisiä molekyylejä tai ne puhdistavat ympäristöä hajottamalla sitä pilaavia haitallisia aineita.

Monet bakteerit erittävät valmistamiaan proteiineja bakteerisolun ulkopuolelle (gram-negatiiviset bakteerit solukalvonsa ulkopuolelle periplasmiseen tilaan.) Näistä proteiineista monet ovat entsyymejä (eksoentsyymit), toiset taas tehokkaita toksiineja eli bakteerin tuottamia myrkkyjä (eksotoksiinit). Esimerkiksi kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja ruokamyrkytyksiä aiheuttavat Botulinum-bakteerit tuottavat toksiineja, jotka aiheuttavat sairastuneessa ihmisessä pahojakin oireita. Bakteerit voivat myös valmistaa bakteriosiineja eli aineita, jotka estävät muiden, jopa saman lajin toista bakteerikantaa lisääntymästä.

© 2015 Otavan Opisto