Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Kaarle Suuri (768-814)

Varhaiskeskiajan näkyvin hahmo oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan johtaja Kaarle Suuri. Hän nousi kristikunnan johtoon vuonna 800, jolloin paavi löi hänet keisariksi. Kaarle katsoi herättäneensä henkiin Rooman keisarikunnan. Esikuvinaan hänellä oli Rooman keisarit Augustus ja Konstantinus Suuri.

Kaarle Suuren valtakunta käsitti lähes koko Länsi-Euroopan ja hän oli koko keskiajan kaikkien hallitsijoiden esikuva. Häntä muistellaan nykyään yhdentyvän Euroopan ensimmäisenä perustajahahmona, vaikka hänen luomansa suurvalta hajosi pian hänen kuolemansa jälkeen.

Kaarlen persoonallisuus teki ilmeisesti aikanaan suuren vaikutuksen, koska hänestä tuli kuolematon legenda. 1100-luvulla syntyneessä kansankielisessä sankarirunossa Rolandin laulu on historiallisena aiheena Kaarlen sota baskeja vastaan. Runossa Kaarlesta on tehty ajan hengen mukaan oikean uskon uupumaton puolustaja islaminuskoisia baskeja vastaan.

Valtakuntansa hallinnollisen keskuksen Kaarle perusti Aacheniin. Hän rakensi sinne palatsin mallinaan Rooman Lateraanipalatsi, jossa olivat aikaisemmin asuneet keisarit ja myöhemmin paavit. Kaarlen asiamiehet hankkivat rakennukseen marmoripylväitä ja koristeita antiikin raunioista eri puolilta valtakuntaa.

Karolinginen renessanssi

Kaarle Suuren tukemaa sivistyselämän nousua kutsutaan karolingiseksi renessanssiksi. Hän painoikin pysyvän jäljen kulttuurihistoriaan, vaikka hän osasi vain vaivoin lukea ja hänen vaimonsa joutui allekirjoittamaan useat merkittävät asiakirjat hänen puolestaan. Hän ymmärsi kuitenkin latinaa, joka oli monikansallisen valtakunnan ainoa yhteinen kieli. Koska latina oli välttämätön tiedon kululle ja hallinnolle, Kaarle käytti valtaansa elvyttääkseen sen taidon. Oppineet italialaiset, englantilaiset, espanjalaiset ja ranskalaiset munkit organisoivat koululaitoksen sekä kirkon että valtion virkamiehille. Koulut olivat luostarien ja tuomiokirkkojen yhteydessä, ja niiden latinankielinen opetus tähtäsi lähinnä luku- ja kirjoitustaitoon. Antiikin käsikirjoituksia kerättiin luostareiden kirjastoihin ja jäljennettiin oppimateriaaleiksi. Tämä työ pelasti antiikin kirjallisuuden tuholta. Lähes kaikki myöhempiin aikoihin säilyneet antiikin latinankieliset tekstit ovat säilyneet Kaarlen aikana tehtyinä kopioina. Kaarlen perustamassa Aachenin kirjastossa säilytettiin frankkien laulujen ja tarinoiden käsikirjoituksia.

Kaarle Suuren munkin ja kirjurit loivat antiikin käsikirjoituksia jäljentäessään uuden, käytännöllisen ja kauniin kirjaintyypin. Roomalaiset olivat käyttäneet vain suuraakkosia eli VERSAALIA. Kaarlen aikana otettiin käyttöön myös pienaakkoset eli minuskeli. Minuskeli syrjäytyi myöhemmin keskiajalla, mutta humanistit ottivat sen uudelleen käyttöön kirjapainotaidon syntyaikoina, ja siitä periytyvät nykyiset länsimaiset aakkoset.

© 2015 Otavan Opisto