Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Keskiajan kirkkorakennus

Kirkon vallasta osoituksena ovat keskiajalla rakennetut mahtavat kirkkorakennukset, joita rakennettiin Jumalan kunniaksi. Kirkot ovat parhaiten keskiajalta säilyneitä rakennuksia, sillä ne rakennettiin ikuiseen käyttöön.

Ennen kuin Konstantinus Suuri vuonna 313 määräsi Milanon ediktissä uskonnonvapauden ei kristillistä kirkkotaidetta julkisesti ollut. Oli vain katakombeja, kryptoja - piilopaikkoja. Kun kristinusko sai virallisen aseman, tulivat kokoontumispaikoiksi basilikat, joiden malli otettiin roomalaisista julkisista rakennuksista. Basilikakirkot olivat yksinkertaisia. Rakennukset olivat kolmi- tai viisilaivaisia. Keskilaiva oli muita korkeampi. Rakennus sai valonsa keskilaivan yläosan ikkunoista. Basilika oli perustana myöhemmille keskiajan rakennustyyleille.

Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri

Romaaniseen tyyliin 1100-luvulla rakennettu kirkko Sardiniassa.

Katolisen kirkon vaurastuminen loi edellytykset romaanisen kirkkoarkkitehtuurin syntyyn 1000-luvulla Länsi-Euroopassa. Varhaiskeskiajan komeimmat kirkot olivat mahtavien luostareiden yhteydessä. Läntisen kristikunnan suurin kirkko 1000-luvulla oli romaanista tyyliä edustanut Clunyn luostarin kirkko. Romaanisessa tyylissä korvattiin puurakenteet kivellä ja rakennettiin kattoa kannattelevat holvikaaret puoliympyrän muotoisiksi. Tornit ja jyhkeä yleisilme loivat romaanisille kirkoille ulkonaista suuruutta.


Goottilainen kirkkoarkkitehtuuri

Goottilaista kirkkorakennustaidetta pidetään keskiajan rakennustekniikan ja käsityötaidon huipentumana. Goottilainen tyyli syntyi Pariisin tienoilla 1100-luvun alkupuolella romaanisen tyylin anglo-normannilaiseen haaraan liittyen ja levisi sieltä eri suuntiin.

Goottilaisissa katedraaleissa katto kohotettiin entistä korkeammalle, yhä lähemmäs Jumalan taivasta. Gotiikan tyypillisin piirre on suippokaari, jolla tarkoitetaan suippoa, ruotein varustettu holvia ja keveitä seinärakenteita, joita vahvistivat ulkopuoliset tuet. Suurissa ikkunoissa käytettiin kirkkain värein maalattuja lasimaalauksia, joiden välistä valo siivilöityi kirkkoon sisään. Goottilainen katedraali kertoi kirkon vallasta ja sen helmoihin kertyneestä varallisuudesta. Myöhemmin gotiikasta tuli eräänlainen keskiajan symboli.

Roskilden 1200-luvulla valmistunut katedraali on yksi varhaisimpia ranskalaistyyppisiä tiilisiä gotiikan tyyliin rakennettuja kirkkorakennuksia Pohjoismaissa.   

 

Pariisin Notre Dame –katedraali on klassinen esimerkki gotiikan tyyliin rakennetusta kirkosta.

Turun tuomiokirkon päälaivan katossa toistuvat goottilaisen kirkkoarkkitehtuurin pääpiirteet: suippokaaret ja ruodeholvit.

Ruusuikkuna on yksi goottilaisen kirkkoarkkitehtuurin tunnuspiirteitä. Kuvissa on Strasbourgin katedraalin ruusuikkuna ulkoa ja sisältäpäin kuvattuna.

Kirkkojen rakentamisen kustansi koko seurakunta, mutta niiden arkkitehdit ja rakennusmestarit olivat arvostettuja ammattimiehiä, jotka kiersivät maasta toiseen. Kirkko saatiin usein nopeasti pystyyn, mutta joidenkin rakentaminen saattoi kestää vuosikymmeniä. Esimerkiksi Kölnin suuresta katedraalista valmistui keskiajalla vain kuoriosa; loppuun työ saatettiin 1800-luvulla.

© 2015 Otavan Opisto