Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Totalitaristinen taide

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen taide oli useissa maissa voimakkaasti politisoitunutta. Kommunistisessa Neuvostoliitossa, fasistisessa Italiassa ja kansallissosialistisessa Saksassa kulttuuri oli totalitarististen järjestelmien palveluksessa.

Neuvostokulttuuri

Kommunistinen puolue asetti tehtäväkseen "uuden sosialistisen ihmisen" kasvattamisen. Eteenpäin pyrkivät vanhemmat lähettivät lapsensa pioneerileireille, jonka jälkeen seurasi nuorisojärjestö Komsomol. Työelämässä tulosta pyrittiin saamaan kuri- ja ahkeruuskampanjoilla.

Sosialistisia ihanteita palvelemaan valjastettiin myös taide. Taiteen ideologiaksi kohotettiin työ. Kuvataiteilijoita vaadittiin kuvaamaan innostavasti yhteiskunnan valoisia puolia, kuten hymyileviä työläisiä ja uutuuttaan hohtavia traktoreita. Puolueen ja sosialismin rakennustyön ylistäminen oli lähes pakollista taiteilijoille. Ne, jotka eivät mukautuneet tähän sosialistiseen realismiin joutuivat usein vankileirille tai pakenemaan ulkomaille. Kirjallisuuden puolella kuuluisin sosialistista realismia edustanut neuvostotaiteilija lienee Maksim Gorki (1868–1936).

Bolsevikkien Neuvostoliitossa vuonna 1917 suorittaman väkivaltaisen vallankumouksen alkuvaiheessa kirkkoja poltettiin ja otettiin maalliseen käyttöön. Papistoa vainottiin. Neuvostoliiton perustajien elämää kuvattiin pyhimysmäiseksi. Leninin elämään liittyvistä esineistä tuli uskonnollisella hartaudella palvottuja pyhäinjäännöksiä. Puoluekokousten menot muistuttivat liturgialtaan kirkonmenoja.

Taide fasismin varjossa

Italiassa vallitsi ensimmäisen maailmansodan jälkeen poliittinen ja sosiaalinen levottomuus. Vuonna 1922 fasistien johtajasta Benito Mussolinista (1883-1945) tuli Italian pääministeri ja vuonna 1924 diktaattori, Il Duce. "Uutta Italiaa" luodessaan Mussolini ensi töikseen lakkautti demokratian sekä kielsi ammattiyhdistykset ja lakot. Sensuurin ja salaisen poliisin valta vahvistui. Yhteiskuntaa yhdenmukaistavat toimenpiteet yhdessä italialaista kansallishenkeä nostattavan propagandan kanssa nostivat maan kansantuotteen voimakkaaseen nousuun.

Mussolini loi vetoavia mielikuvia uudelleen syntyvästä Italiasta. Fasistien vuonna 1922 suorittamasta marssista Roomaan luotiin sankarillinen myytti. Lokakuuhun 1922 sijoitettiin uuden ajanlaskun alku.

Fasistisessa Italiassa alistettiin taide diktatuurille kuten Neuvostoliitossakin. Kansallishymnit, suositut laulut, miljoonat valokuvat, sadat maalaukset ja uudet sankaritarut ylistivät Mussolinin ja fasistien saavutuksia.

”Rappiotaidetta”

Adolf Hitlerin (1889–1945) onnistui 1920-luvun lopulla luoda kansallissosialistisesta puolueesta Saksan talouskriisin varjolla massapuolue, joka voitti vuoden 1932 vaaleissa saksalaisen suurpääoman salaisella tuella valtiopäivävaaleissa kolmanneksen paikoista. Tammikuussa 1933 Hitler nimitettiin valtakunnankansleriksi. Tämän jälkeen järjestettiin uudet vaalit, joissa natsit voittivat taistelujärjestöjensä terrorin tuella enemmistön ja Saksasta tuli yhden puolueen diktatuuri.

Hitler halusi luoda Saksasta "todellisen demokratian", joka perustui puhtaan saksalaisen rodun kansanyhteisöön ja jonka tuli kitkeä maasta kommunismi, keinottelijat, sodasta hyötyjät ja ennen kaikkea juutalaiset. Valtiojohtoisuuden ja nopeasti kasvavan varusteluteollisuuden ansiosta massatyöttömyys saatiin kuriin ja kansantalous kasvuun Saksassa.

Ennen kansallissosialistista Saksaa maan taiteessa oli kukoistanut mm. ekspressionismi ja kubismi. Natsit paheksuivat modernia avantgardistista taidetta, koska ne ilmensivät epäjärjestystä ja keskeneräisyyttä. Vuonna 1937 natsit järjestivät Rappiotaiteen (eli modernin taiteen) näyttelyn Münchenissä. Samaan aikaan avattiin myös natsien taideihanteiden mukainen Suuri saksalaisen taiteen näyttely, joka esitteli natseja miellyttäneitä 1800-luvun historiallista maalaustyyliä jäljitteleviä teoksia. Münchenissä. Natsi-Saksan rakennustaiteessa klassinen tyyli viesti Saksan suuresta menneisyydestä ja imperialistisista pyrkimyksistä tulevaisuudessa.

© 2015 Otavan Opisto