Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Wienin kongressi 1814-15

Napoleonin kukistaneet voittajavaltiot kokoontuivat keväällä 1814 Wieniin pohtimaan Euroopan olojen uudelleenjärjestämistä. Suurvalloista Venäjä, Itävalta, Iso-Britannia ja Preussi loivat pohjan Euroopan valtioiden uusille rajoille ja turvallisuustakeille eli ns. Wienin järjestelmälle.

Wienin kongressin tarkoituksena oli kääntää historian kelloa Ranskan vallankumousta edeltäneen aikaan. Kongressin tausta-arkkitehtina oli Itävallan ulkoministeri Lothar von Metternich.

Wienissä voittajavaltioiden poliitikot halusivat uskoa monarkioita yhdistävään voimaan. Metternich näki Wienin kongressin ja neljän vallan liiton merkityksen varsin suorasukaisesti:

Keväällä 1815 Wienin kongressi keskeytyi hetkeksi Napoleonin palattua Ranskan keisariksi. Liittokunnan joukot kukistivat Napoleonin (Iso-Britannia ja Preussi) Waterloon taistelussa kesäkuussa 1815, jonka jälkeen Wienin kongressin päätösasiakirja valmistui. Lisäksi Iso-Britannia, Venäjä, Itävalta ja Preussi solmivat marraskuussa 1815 ns. neljän vallan liiton, jonka tarkoitus oli ylläpitää Euroopan poliittista tasapainoa.

Syyskuussa 1815 Venäjän keisari Aleksanteri I ehdotti ns. Pyhän allianssin perustamista ajamaan "valtioiden politiikassa Jumalan iankaikkisen uskonnon yleviä totuuksia". Pyhän allianssin merkitys jäi kuitenkin vähäiseksi.

Sen sijaan Venäjän, Preussin ja Itävallan vuonna 1820 solmima Troppaun sopimus, jossa sopijapuolet sitoutuivat sotilaallisiin toimiin mahdollisten vallankumousten sattuessa.

Wienin periaatteet tarkoittivat konservatismin paluuta ja tiukkaa kansalaisten poliittisen toiminnan valvomista ja rajaamista. Myöskään kansallisuuskysymyksiä ei käsitelty ja mm. Belgiasta ja Hollannista muodostettiin yhteinen Alankomaiden kuningaskunta. Samoin Saksan alueista muodostettiin löyhä Saksan liitto.

Rami Saarniaho 2005

© 2015 Otavan Opisto