Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Motivaatioteoriat


Mikä meitä liikuttaa, sisäinen tarve vai ulkoinen pakko? Suurin osa motivaatioteorioista perustuu olettamukseen, että ihmisen toiminta syntyy sisäisistä jännitteistä tai tarpeista. Tästä näkökulmasta katsottuna ihmisen toiminnan tavoitteena on näiden tarpeiden toteuttaminen ja jännitteiden vähentäminen. Ihmisen toimintaa ohjaa omat sisäiset halut ja ympäristön vaikutus. Motivaatiotutkimus nähdäänkin osaksi persoonallisuuden tutkimusta.


Antiikin aikana uskottiin ihmisen haluavan paitsi mielihyvää, myös kykenevän valitsemaan toimintansa suunnan järkiperäisellä ajattelulla. 1700-luvun valistustraditio korosti myös rationaalista valintaa. Darwinin jälkeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ihmisen toiminnan motiivit nähtiin pääosin vaistoina. Freudin myötä motiiveja tarkasteltiin myös tiedostamattomien jännitteiden ja ristiriitojen kautta. Vasta 1930-luvulla motiivit alettiin nähdä tarpeina. 1940-ja 50-luvulla motivaatio nähtiin reagointina ulkoisiin ärsykkeisiin. Vasta 1960- luvulla nähtiin ihmisen motivaation rakentuvan itsensä toteuttamisen, sisäisen motivaation kautta. Tärkeiksi tekijöiksi ovat muodostuneet ihmisen toiminnan tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus.


Motiivien selittäminen voidaan nähdä kolmesta eri näkökulmasta:

  • Tarvedynaaminen selitys: Motivaatio on tarvetilana, joka syntyy sisäisistä ärsykkeistä. Yksilön käyttäytymisen ja toiminnan tavoitteena on palauttaa sisäinen tasapaino.
  • Oppimisteoreettinen näkemys: Selitetään muut kuin synnynnäiset motiivit. Muut kuin primaariset perustarpeet ovat vahvistamisen tulosta.
  • Kognitiivinen näkemys: Toiminnan tavoitteena on mahdollisimman myönteisen minäkäsityksen ylläpitäminen


Motivaatioteoriat jaetaan usein sisältöteorioihin ja prosessiteorioihin. Sisältöteoriat kuvaavat käyttäytymistä ohjaavia sisäisiä tekijöitä. Prosessiteoriat kuvaavat käyttäytyminen alun, ylläpidon ja lopetuksen.


Sisältöteorioista tunnetuimpia ovat Maslowin tarvehierarkia ja Herzbergin kaksifaktoriteoria. Prosessiteorioista tunnettuja ovat Locken tavoiteteorian (goal-setting theory) ja sen vastakohdan kannustusteorian (reinforcement theory).


Ihmisen käyttäytymistä ohjaa monet tarpeet ja jännitystilat. Toiminnan ja käyttäytymisen tulkintaan tarvitaan teoriaa tai työkalua, jolla voidaan tunnistaa, tutkia ja ymmärtää, mitkä nimenomaiset tarpeet aiheuttavat tavoitteen suuntaista käyttäytymistä. Kaksi tärkeää teoriaa ovat Maslowin ja Herzbergin kehittämät teoriat (ks. Herzberg ja Maslow). Myös Alderfer lähtestyi motivaatiota tarvetasojen näkökulmasta. Adams näki motivaation syntyvän kohtuullisuusajattelusta suhteessa muihin.


Locken tavoiteteorian (goal-setting theory) mukaan tavoitteet ovat motivaation suurin lähde. Teorian mukaan haastavat ja vaikeasti tavoitettavat päämäärät motivoivat helppoja päämääriä paremmin. Itse asetetut päämäärät luovat sitoutumista ja kannustavat tekemään parhaansa.


Kannustusteoria (reinforcement theory) mukaan yksilön päämäärät ohjaavat hänen toimintaansa. Yksilön käytös johtuu pelkästään ympäristötekijöistä eikä sisäisillä prosesseilla ole merkitystä ihmisen toimintaan. Vain ulkopuolinen kannustus ohjaa ihmisen käytöstä. Vaikka kannustuksella on suuri vaikutus ihmisen motivaatioon,ei kannustusteoria itse asiassa ole motivaatioteoria vaan lähemminkin tutkii sitä, miten ihminen oppii.


Yhtään motivaatioteoriaa ei voida yksinään käyttää ihmisten motivoimiseen. Useat motivaatioteoriat ovat kaiken lisäksi kulttuurisidonnaisia.

© 2015 Otavan Opisto