Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku
OPPIMATERIAALIT|OPISKELU|REKISTERÖIDY|OPPILAITOSKÄYTTO|OHJEITA|YHTEYSTIEDOT|PALAUTE|
Etusivulle Muikku-ympäristö

FYYSINEN TERVEYS

Ihminen on fyysisesti terve silloin, kun hänen elimistönsä toimii normaalisti. Yhteiskunnassa on luotu tietyt kriteerit ja mittarit, joilla voidaan osoittaa ihmisen fyysinen terveys ja sairastumisen riskit. Tällaisia mittareita ovat esimerkiksi kuume-, verenpaine-, rasvaprosentti- ja sykemittarit. Meidän on aika helppo itsekin todeta olemmeko sairaita vai terveitä fyysisesti. Valitettavan usein ymmärrämme terveyden merkityksen vasta sairauden tai vamman saatuamme. Fyysistä terveyttä on kuitenkin helppo omilla valinnoilla kehittää ja jopa ehkäistä tiettyjä sairauksia.

Usein halutaan selvittää myös ihmisen fyysistä suorituskykyä eli sitä kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti elimistö suoriutuu fyysisistä ponnistuksista. Suorituskyvyn voi jakaa kestävyyteen, voimaan, nopeuteen, liikkuvuuteen ja koordinaatiokykyyn. Suorituskyky –termi liitetään kuitenkin usein  liikunnallisiin suorituksiin, joilla ei  välttämättä aina edistetä ihmisen fyysistä terveyttä, vaan päinvastoin jotkut urheilusuoritukset voivat olla hyvinkin vaarallisia. Nykyään tutkitaankin sellaisia liikuntamuotoja, jotka nimenomaan edistävät ihmisen terveyttä parhaiten. Tällöin puhutaan ihmisen terveyskunnosta eli siitä toimintakyvystä, joka on tärkeää terveyden ja jokapäiväisen toiminnan kannalta. Terveyskunnon voi jakaa neljään osa-alueeseen: kestävyyskunto, tuki- ja liikuntaelimistön kunto, aineenvaihdunta ja motorinen kunto. Terveystiedossa perehdytään siihen, miten  elämäntavat ( erityisesti ravinto ja liikunta ) vaikuttavat näihin osa-alueisiin.


ammattilaisurheilua

Kestävyyskunto tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa; sitä kuinka tehokkaasti elimistö kuljettaa tarvittavan hapen ja poistaa hiilidioksidin kehosta. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa voidaan kehittää tietyntyyppisellä liikunnalla sekä oikealla ravinnolla.

Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat luusto, lihakset, nivelet, jänteet, kalvot ja nivelsiteet, joiden kunto vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka vanhaksi olemme itsenäisiä ja toimintakykyisiä.   Aineenvaihdunnan kuntoa, joka tarkoittaa veren sokeriaineenvaihduntaa sekä veren rasva-aine –arvoja, tulisi jokaisen tarkkailla, sillä siten voimme vaikuttaa 2. tyypin diabeteksen syntymiseen taikka vähentää riskiä sydän- ja verisuonitaudeille. Motorinen kunto tarkoittaa hyvää tasapainoa, koordinaatiota ja nopeutta, joita myöskin on hyvä harjoitella esimerkiksi tapaturmien vähentämiseksi.

Jotta hahmottaisit paremmin ihmisen fyysisen rakenteen ja toiminnan, sinun kannattaa tutustua ihmisen biologia –kurssin sivustoon. Voit myös klikata alleviivatuista kohdista suoraan kyseisille sivuille.

Lähdevinkit: