Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

SOSIAALINEN TERVEYS


Kaupungin tarjoamaa ’hyvinvointia’ asukkailleen

Terveyttä määriteltäessä painotetaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu myös sosiaalinen terveys. Ihminen on sosiaalisesti terve, kun hän osallistuu opiskeluun, harrastuksiin tai työntekoon ilman suurempia vaikeuksia. Ihminen on sosiaalinen olento, joten tarvitsemme kyvyn luoda ystävyyssuhteita. Tietysti olemme myös yksilöitä, joten toiset tarvitsevat ihmiskontakteja enemmän kuin toiset. Sosiaalisesta terveydestä puhuttaessa käytetään myös sellaisia käsitteitä kuin sosiaalinen tuki tai sosiaalinen pääoma. Sosiaalinen tuki on yksilölle annettua tukea. Se voi olla läheisten tai kavereitten antamaa henkistä taikka aineellista tukemista. Tai se voi olla kunnan sosiaali- ja terveystoimen antamaa sosiaalista ja taloudellista tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Sosiaaliseksi pääomaksi sen sijaan kutsutaan ryhmässä/ kulttuurissa vallitsevia toimintoja, jotka edistävät sosiaalista terveyttä. Tällaista pääomaa ovat esimerkiksi erilaiset traditiot, auttamisen halu, vanhuksista huolehtiminen ja erityisesti tietoisuus siitä, että kuuluu johonkin ryhmään. Sanotaankin, että yksilö voi niin hyvin, kuin se yhteisö johon hän kuuluu. Sosiaalista terveyttä on vaikea suoranaisesti määritellä, mutta sen häiriöt näkyvät selvästi yhteiskunnassamme. Suomalaisessa yhteiskunnassa näitä ovat erityisesti: henkinen ja fyysinen väkivalta, syrjäytyminen, yksinäisyys, itsemurhat ja alkoholismi.

Esimerkkinä alkoholin kulutuksen ( absoluuttista alkoholia litraa/ asukas ) lisääntyminen:

v. 1999: 6,5 l
v. 2003: 7,7 l
v. 2004: 8,2 l

( www.stakes.fi )

Maaliskuussa 2004 uuden alkoholiverolain myötä alkoholin hinta laski. Samana vuonna väkevien viinojen kulutus kasvoi 17,5 %  ja mietojen viinien kasvu kääntyi laskuun verrattuna vuoteen 2003. Kun alkoholin kulutus kasvaa, lisääntyvät myöskin sen aiheuttamat vahingot, kuten pahoinpitelyrikokset, rattijuopumukset, päihtymyksen takia säilöönotot jne.

Ainakin tämän tilaston mukaan voisi todeta, että alkoholin hinnalla on suora vaikutus kulutukseen. Voiko mielestäsi hintapolitiikan keinoin vaikuttaa ihmisten elämäntapoihin ( esim. alkoholille, tupakalle, rasvaiselle ruualle, sokeripitoisille juomille korkeat hinnat ) vai saataisiinko sosiaalisen tuen avulla paremmat tulokset ?

Vaikka taloudellinen hyvinvointimme on parantunut, sosiaaliset ongelmat ovat vain lisääntyneet suomalaisessa yhteiskunnassa. Erityisen huolestuttavaa on sosiaalisen syrjäytymisen kasvava kehitys. Syitä tähän voi olla useita ja usein syrjäytyneellä ihmisellä onkin useita ongelmia:

-sosiaaliset verkostot ovat vähentyneet: muuttaminen kaupunkeihin
-varattomuus: työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, ylivelkaantuminen
-terveyden heikkeneminen: työn/työttömyyden aiheuttamat paineet, epäterveelliset elämäntavat
-asunnottomuus: kalliit asunnot pääkaupunkiseudulla
-koulutuksen riittämättömyys: peruskoulun keskeyttäneet lisääntyneet

Monet ihmiset  voivat huonosti, vaikka heillä ei ole diagnosoitua sairautta taikka taloudellista hätää. Sen vuoksi sosiaalisen tuen/ pääoman vaikutusta terveyteen onkin tutkittu viime aikoina enemmän. Tutkimukset osoittavat, että sosiaalisella toiminnalla on vaikutusta ihmisen  terveyteen ja elinikään. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat vertailututkimukset suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön terveyden tilasta. Suomen ruotsinkielinen väestö voi paremmin kaikilla terveyden osa-alueilla ( fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ). Syyn oletetaan olevan heidän sosiaalinen pääomansa: he ovat hyvin verkostuneita, auttavat toisiaan, ovat talkoohenkisiä, kunnioittavat perinteitä ja luottavat toisiinsa.

Koska sosiaalisella pääomalla näyttää olevan merkitystä meidän terveydellemme, tulisi meidän vahvistaa sitä. Vaikka länsimainen kulttuuri sinällään arvostaa terveyttä ja terveitä elämäntapoja, korostaa se kuitenkin liiaksi fyysistä terveyttä. Myöskin ihmisten arvomaailmassa korostuu huolestuttavasti vahvemman oikeudet ja ihmisten välinen kilpailullisuus. Sosiaalista terveyttä lisäämällä voitaisiin kuitenkin vaikuttaa moniin suomalaisen yhteiskunnan ongelmiin.

Terveysvalistus painottaa jokaisen omaa vastuuta terveydestään ( vrt. itsehoito ). Julkisuuteen on myös ’heitetty’ ( osittain keskustelun herättämiseksi ) mielipiteitä, millä keinoin yhteiskunta voisi ’vaikuttaa’ terveyskäyttäytymiseen. Mitä mieltä olet ehdotuksista, jossa ihmisiä palkittaisiin hyvistä elämäntavoista esim. laskemalla verotusta.? Olisiko tässä kyse sosiaalisesta tuesta vai vahvemman oikeudesta?

Yhteiskunnan sosiaalinen tuki voi olla taloudellista, kuntouttavaa tai sosiaalisten verkostojen luomista/ ylläpitoa. Kuntoutusten, esim. päihteitten katkaisuhoidon, jälkeen olisi nimenomaan sosiaalisen verkoston henkinen tuki tärkeä hoidon edistymisen kannalta. Suomessa on monenlaisia yhteisöjä, joista saa asiantuntevaa apua ja usein tukea henkilöiltä, jotka itsekin ovat kokeneet samoja ongelmia. Näitä yhteisöjä ovat esim. AA-kerhot, erilaiset tukipuhelimet ja paikalliset yhdistykset. Yhteiskunnan muutoksen myötä syntyy myös uusia yhteisöjä sosiaalisiksi tukiverkostoiksi. Tällaista uutta tarpeeseen tulevaa toimintaa ovat esimerkiksi varaukki/ varaisä –palvelu taikka ’koko kylä kasvattaa’ –projektit. Vaikka perheitten hajoamiset aiheuttavat monenlaisia ongelmia, voidaan niistä löytää myös vahvuuksia. Uusperheillä voi olla hyvinkin laaja sosiaalinen tukiverkosto.

Koska yhteiskunnan rakenteet ovat muuttuneet, ihmiset asuvat erillään lähisukulaisistaan, eikä sosiaalista tukiverkostoa ole lähellä. Samoin yksineläminen, sinkkukulttuuri, on lisääntynyt. Myös vanhukset kokevat yksinäisyyttä. Ympäristöpolitiikan keinoin voidaan rakentaa sellaisia asuinalueita, joissa eri-ikäiset ja erilaiset ihmiset kohtaavat toisensa. Ympärillä tulisi olla mahdollisuus  liikunnan harrastamiseen ja lapsilla tulisi olla leikkikenttiä. Lisäksi ympäristön viihtyvyydellä on tutkitusti tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille, johon tulisi kiinnittää huomiota. Perusta monille elämäntavoille rakentuu jo lapsena. Siksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota, että lapsilla on suotuisat olosuhteet eri asioitten harrastamiseen ja kavereitten tapaamisiin. Jo kevyen liikenteen väylien lisääminen vaikuttaa ihmisten elämäntapoihin suotuisasti. Terveyden kannalta huonoa kaupunkisuunnittelua on sellainen, jossa palvelut ja asuminen ovat eri paikoissa. Tämä vaatii aina auton käyttöä. ( vrt drive-in –palvelut ).

Emme voi kuitenkaan olettaa, että yhteiskunta yksinään huolehtii epäkohdista. Jokaisen meistä tulisi huomioida ympäristöä ja auttaa avun tarpeessa olevia. Vai olemmeko nykypäivänä liian itsekeskeisiä ? Kasvatetaanko koulussa/ kotona lapsille tärkeitä sosiaalisia taitoja elämää varten vai hukkuuko tärkeät taidot teoria-aineitten alle ?  Aikuisilla tulisi olla aikaa lastensa kuuntelemiseen ja  antaa keinoja sosiaalisten riitatilanteiden purkamiseen. Ilman sosio-emotionaalisia taitoja sosiaalista pääomaa ei voi kehittyä.

Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa ihmisten elämäntapoihin.


Lasten leikkipaikat ovat hyviä kohtaamispaikkoja sekä lapsille että aikuisille

Hyvä vuoropuhelu –taito on erityisen tärkeää, jotta ongelmia syntyisi vähemmän tai ne pystyttäisiin ratkaisemaan. Jokainen tietää, mitkä tekijät eivät ainakaan edistä sitä: määräily, uhkaaminen, saarnaaminen, ivaaminen, opettaminen jne. Mitkä ovat sen sijaan hyvän vuoropuhelun tunnusmerkkejä. Äidinkielen -nettikurssi.

Vapaaehtoistoiminta on yksi osoitus näistä taidoista. Sellaiseen toimintaan osallistuminen tuottaa myös itselleen mielihyvää ja siten edistää myös omaa terveyttä. Tällainen toiminta on kuitenkin varsin vähäistä Suomessa; verrattuna esim. USA:han. Kasvatuksen keinoin voisi tällaista vastuuntuntoa lisätä.

Meillä jokaisella on vastuu lähimmäisistämme. Pienikin teko voi pelastaa jonkun toisen ihmisen päivän.

Linkit:

Tutustu esim. www.apua.info –sivuihin, josta löytyy artikkeleita/ linkkejä liittyen parisuhdekriiseihin, perheväkivaltaan, alkoholismiin

© 2015 Otavan Opisto