Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

1.2 Yhteisö

Yhteiskunnan taustalla on yhteisö, yhteiskunta on tavallaan yksi yhteisön muoto. Miksi ihmiset sitten ovat kerääntyneet yhteen ja muodostavat yhteisöjä? 

Biologinen selitys

Biologi vastaa tähän, että ihminen on sosiaalinen eläin, joka hengissä säilymisekseen tarvitsee yhteisön.

Hengissä säilymisen tarve ei kuitenkaan selitä ihmisten yhteisöllisyyden monia muotoja ja yhteisöjen itsetarkoituksellisuutta.

Ryhmä ja yhteisö

Mitä yhteisö sitten tarkoittaa? Joukko samassa paikassa samaan aikaa olevia ihmisiä, vaikkapa bussimatkalaisia, ei vielä muodosta yhteisöä, vaan kyseessä on satunnainen joukko. Koulussa luokassa muodostetaan välillä ryhmiä, jotka tekevät ryhmätöitä. Ryhmän jäsenet tuntevat toisensa ja tavoittelevat samaa asiaa – työn valmistumista, ehkä kurssin läpäisyä. Myös koululuokka on ryhmä.

Yhteisö on enemmän kuin joukko tai ryhmä. Jos kuulut johonkin yhteisöön, kuulut siihen, vaikka et koko ajan olisikaan vuorovaikutuksessa muiden yhteisön jäsenten kanssa. Yhteisöllä on usein samanlaiset moraaliset arvot, käsitys siitä, mikä elämässä on hyvää ja tavoiteltavaa. Esimerkiksi uskonnolliset yhteisöt voivat olla hyvinkin homogeenisiä eli koostuvat samanlaiset elämäntavat ja arvot omaavista ihmisistä. Aivan toisenlaisia yhteisöjä on esimerkiksi tietoverkossa. Nettiyhteisöt voivat syntyä vaikkapa faneista, jotka kirjoittelevat Harry Potterista ja luovat uusia juonenkäänteitä sankarilleen. Näissä yhteisöissä yhteinen arvo liittyy verkossa toimimiseen ja kiinnostukseen Potterista. Yhteisö luo omat arvonsa, arvot voivat olla myös perittyjä, kun synnyt johonkin yhteisöön.

Gemeinschaft ja Gesellschaft

Yhteisöä kuvaa saksankielinen käsite Gemeinschaft. Pienemmissäkin yhteisöissä on norminsa, joita noudatetaan ja sanktionsa, jos sääntöjä rikotaan. Yhteisössä valitsevat kuitenkin välittömät suhteet.

Yhteiskuntaa puolestaan kuvataan käsitteellä Gesellschaft. Yhteiskunnan toimintaa määrittelevät lait ja säädökset, jotka ovat ulkoapäin annettuja ja muodollisia. Suhteet ovat välillisiä, ihmiset ottavat yhteyttä viranomaisiin, joiden tehtävät ja valtuudet on tarkkaan määritelty.

Yhteiskuntaa ja ihmisten toimintaa ei voi kuitenkaan määritellä yhtä tarkasti ja selkeästi kuin luonnontieteissä tehdään. Yhteiskuntatieteet ovat luonteeltaan ambivalentteja eli kaksijakoisia. Raja yhteisön ja yhteiskunnan välillä on pinnallisella tasolla selkeä – yhteisö on orgaaninen ja spontaani, yhteiskunta muodollinen ja keinotekoinen. Mutta kun aletaan tarkastella asiaa lähemmin, huomataan, että jako hämärtyy. Esimerkiksi koulu tai työpaikka on yhteisö, jonne ihmiset säännöllisesti kokoontuvat. Niissä on selvästi myös Gesellschaftin muodollisia ja ulkoapäin annettuja piirteitä, kuten järjestyssäännöt.

Eettisyys

Yhteisöllisyys mahdollistaa myös eettisyyden. Ihmisyyden mittarina pidetään monesti ihmisten eettisyyttä ja kykyä moraalisiin ratkaisuihin: ihminen kykenee lykkäämään biologisia tarpeitaan ja halujaan ja toimimaan moraalisesti. Etiikka ja moraalisuus ovat mahdollisia vain elettäessä yhdessä toisten ihmisten kanssa.

© Otavan Opisto / Minna Vähämäki

Piirrokset: Alessandra Zecca

© 2015 Otavan Opisto