Maantieteellisiä käsitteitä
Tässä käsiteluettelossa on maantieteen yleisiä käsitteitä. Osa niistä tullee tutuksi enemmän vasta maantieteen toisessa, kulttuurimaantieteen, kurssissa.
aavikko (desert) on kuivuuden tai kylmyyden takia lähes kasviton alue
absoluuttinen kosteus (absolute humidity) on ilman sisältämä vesimäärä g/m3
aglomeraatio (agglomeration) on kaupunkisulautuma, kaupungistunut laaja alue
aikavyöhyke (time zone) on pituuspiirien suuntainen, 15 astetta leveä vyöhyke, jolla on sama kellonaika
akklimatisoituminen (acclimatization) on ilmastoon sopeutumista
alityöntövyöhyke (subduction zone) on rintamalinja, missä kaksi litosfäärilaattaa törmää toisiinsa, ja tiheämpi laatta painuu alaspäin. Voi syntyä syvänmeren hautoja ja saarikaaria
aluemaantiede (regional geography) tutkii alueita maapallon pinnalla mahdollisimman monipuolisesti. Luonnonolojen ja ihmisten toiminnan tarkastelun pohjalta tehdään synteesi eli kokonaisesitys
aluepolitiikka (regional policy) aluepolitiikan avulla yhteiskunta pyrkii tasoittamaan alueellisia eroja ja poistamaan ongelmia
arteesinen lähde (artesian spring) syntyy, kun paineen alainen pohjavesi pulpahtaa pinnalle
asemakaava (development plan) on kaupunkialueen maankäytön ja rakentamisen pysyvä suunnitelma
astenosfääri (astenosphere) on maapallon vaipan keskimmäinen osa. Litosfäärilaatat kelluvat astenosfäärin pinnalla
asteroidi (asteroid) on Aurinkoa kiertävä säännöttömän muotoinen pikkuplaneetta (asteroidivyöhyke on Marssin ja Jupiterin välissä)
asteverkko (grid) muodostuu pohjois-etelä suuntaisista pituuspiireistä ja itä-länsi suuntaisista leveyspiireistä. Näistä muodostuu koordinaatisto ja paikkojen tarkka sijainti on määriteltävissä
auringonpilkku (sunspot)
on Auringon fotosfäärissä tummana erottuva, ympäristöään viileämpi kohta. Auringonpilkkujen synty liittyy Auringon magneettisiin muutoksiin
aurinkokunta(solar system) muodostuu keskustähdestä Auringoista ja sitä kiertävistä planeetoista, asteroideista ja komeetoista
aurinkotuuli (solar wind) on Auringosta purkautuvien sähköisten hiukkasten virtaa
aurinkovuorokausi (solar day) on Maan pyörähdysaika Auringosta nähden
basaltti (basalt) on tummia laavakivilajeja
biodiversiteetti (biodiversity) tarkoittaa eliöiden ja niiden elinympäristöjen moninaisuutta
biomi (biome) on jonkun kasvualueen ekosysteemien kokonaisuus, esimerkiksi havumetsävyöhyke
CFC-kaasut (CFCs) ovat kloori-fluori-hiili-yhdisteitä, joiden sisältämä kloori tuhoaa otsonia
coriolisvoima (coriolis force) on maapallon pyörimisestä johtuva näennäinen voima, joka muuttaa liikkeiden kulkusuuntaa pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle
delta (delta) on suisto
demografia (demography) on väestötiedettä
demografisen transition malli (demographic transition model) on väestöllisen muuntumisen malli
eksogeeninen (endogenetic process) on Maapallon pinnan ulkopuolella esiintyvä tapahtuma saa energiansa pääasiassa Auringosta, muokkaa maankamaraa (viite: Eksogenia)
ekosysteemi (ecosystem) on eliöyhteisön ja elottoman luonnon tekijöiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus
ektensiivinen viljely (extensive farming) on suurilla pinta-aloilla tapahtuvaa viljelyä, missä tuotantopanokset hehtaaria kohti ovat alhaiset
El Niño on Tyynenmeren alueella esiintyvä ilmastohäiriö, millä on maailmanlaajuisia vaikutuksia
endogeeninen (exogenic process) on Maapallon pinnan sisäpuolella esiintyvä tapahtuma saa energiansa pääosin Maapallon sisältä (viite: Endogenia)
eroosio (erosion) on maanpinnan kulumista ja kulkeutumista pois
fissio (fission) on raskaiden atomiytimien (uraani) halkeamista, missä vapautuu energiaa
fossiili (fossil) eliön tai kasvin jäännös, esimerkiksi kivettymä
fossiiliset polttoaineet (fossil fuels) ovat eliöiden jäänteistä muodostuneita polttoaineita, kuten kivihiili, öljy ja maakaasu
freonit (freons) on tuotenimi eräille CFC-yhdisteille
futurologia (futurology) tutkii tieteellisin menetelmin tulevaisuutta
fuusioreaktio (fusion reaction) on tähdissä (esim. Aurinko) esiintyvä ydinreaktio, missä vety-ytimet yhtyvät heliumytimiksi
galaksi (galaxy)
on tähtijärjestelmä, johon kuuluu miljardeja tähtiä sekä tähtien välistä kaasua ja pölyä
geoidi (geoid) on Maan todellinen muoto. Navoilta litistynyt ja hieman päärynän muotoinen
Greenwichin aika (GMT) on sen aikavyöhykkeen aika, jonka keskellä O° pituuspiiri sijaitsee
halo (halo) on Linnunradan keskuspullistumaa ja levyä ympäröivä pyöreä osa, jossa on vanhoja tähtiä pallomaisina tähtijoukkoina.
hapan laskeuma (acid rain) syntyy rikkidioksidin ja typen oksidien muuttuessa sulfaateiksi tai rikki- ja typpihapoiksi.
harjukuoppa (kettle) tarkoittaa samaa kuin suppa
hasardi (hazard) on uhka, vaara tai riski, joka kohdistuu ihmisen elinympäristöön tai henkeen
hautavajoama (rift valley, graben) on lohkoliikuntojen seurauksena syntynyt pitkittäisvajoama. Myös mannerlaattojen erkanemisvyöhykkeen repeämislaaksot ovat hautavajoamia
hedelmällisyysluku (fertility rate) on laskennallinen luku, kuinka monta lasta nainen synnyttää hedelmällisyyskautenaan (15–49 v)
hepoaste (horse latitude) ovat n. 30. leveysasteen tienoilla päiväntasaajan molemmin puolen sijaitsevat korkean ilmanpaineen alueet
horsti (horst)
on lohkoliikuntojen seurauksena syntynyt ympäriltään korkeampi siirroslohko tai lohkovuori
hurrikaani (hurricane, tropical cyclone) on pyörremyrsky, joka kehittyy Atlantilla
ikäpyramidi (population pyramid) kuvaa eri ikäluokkien kokoa sekä naisten ja miesten osuutta väestöstä
imeväisyyskuolleisuus (infant mortality) ilmoittaa alle vuoden ikäisenä kuolleiden lasten osuuden vuoden aikana syntyneistä lapsista
intensiivinen viljely (intensiv farming) on maatalouden muoto, missä toimitaan pienillä pinta-aloilla, mutta tuotantopanokset hehtaaria kohti ovat suuret
ionosfääri (ionosphere) n. 80 - 400 km korkeudessa ilmakehän kaasut ovat ionisoituneet ja heijastavat radioaaltoja
isostasia (isostasy) on maankuoren tasapainotila, missä litosfäärikerroksen palat kelluvat sitä korkeammalla, mitä kevyempiä ne ovat. Keveyteen vaikuttaa laatan paksuus ja tiheys
jähmettynyt kivilaji (igneous rock) on syntynyt sulasta magmasta joko syvällä maankuoren sisällä (syväkivilaji) tai maanpinnalla (pintakivilaji)
kaava (plan) on karttamuodossa oleva suunnitelma alueen maankäytöstä ja rakentamisesta
kasvihuoneilmiö (the green house effect) johtuu siitä, kun ilmakehän kasvihuonekaasut (mm. Co2) estävät lämmön karkaamisen avaruuteen. Välttämätön elämän edellytys Maapalle. Lisääntynyt fossiilisten polttoaineiden käyttö on kuitenkin lisännyt kasvihuoneilmiötä huolestuttavasti (ilmastomuutokset).
kaupungistuminen (urbanisation) on tila, jossa kaupungistumisaste kasvaa. Yleisesti ottaen se on elinkeinorakenteen, ihmisten elintilan ja maankäytön muuttuminen
kehämalli eli vyöhykemalli(concentric model) on yksi kaupungin rakennetta kuvaavista malleista. Toiminnot ovat sen mukaan järjestäytyneet liikekeskustan ympärille samankeskisiksi kehiksi
kemiallinen rapautuminen (chemical weathering) on kivilajien rapautumista veden ja siihen liuenneiden aineiden vaikutuksesta
kerrostulivuori (composite volcano) on laattojen törmäysvyöhykkeellä sijaitseva vulkaanisten tuhka- ja laavakerrosten muodostama tulivuori. Purkaukset ovat normaalisti rajuja.
keskus (centre, center) on alueen keskeisellä paikalla ja tarjoaa alueelle palvelut
kesäpäivänseisaus (summer solstice) (21.6) päivä on pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Aurinko paistaa kohtisuoraan kravun kääntöpiirille.
kevätpäiväntasaus (vernal equinox) (21.3) on yö ja päivä ovat molemmat yhtä pitkät (12h) kaikkialla maapallolla. Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle
kilpialue (shield) on vanha ja vakaa peruskallioalue
kilpitulivuori (shield volcano)
on basalttisesta laavasta syntynyt loivarinteinen tulivuori. Esiintymät laattojen loittonemisvyöhykkeissä. Purkaukset rauhallisempia kuin kerrostulivuorilla
komeetta (comet) on pyrstötähti. Kiertää Aurinkoa hyvin epikeskisellä, soikealla radalla
konurbaatio (conurbation) on kaupunkien yhteensulautuma
konvektiosade (convection rain) syntyy, kun ilmamassat kohoavat ja kosteus tiivistyy sateeksi
konvektiovirtaus (convection current) on ns. kiertovirtausta, mitä tapahtuu esim. maapallon vaipassa; Auringon pintaosissa tai merissä
korkeapaine (high-pressure) on normaalia korkeampi ilmanpaine
korona (corona) on Auringon fotosfäärin ulkopuolella oleva laaja kaasukehä. Myös linnunradan ympärillä oleva harvaa ja tuntematonta ainetta kutsutaan koronaksi
kumulatiiviset (cumulative) vaikutukset ovat yksittäisten tapahtumien alkuunsa laittamia tapahtumaketjuja, joilla on suuri vaikutus joko positiivisesti (kumulatiivinen kasvu) tai negatiivisesti (kumulatiivinen taantuma)
kuolleisuus (death rate) on vuoden aikana kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden
laattatektoniikka (plate tectonics) tutkii litosfäärilaattojen syntyä, kehitystä, tuhoutumista laava
lateriitti (laterite) on sademetsien karu maannos, jossa on runsaasti rauta- ja alumiinioksideja
leveyspiiri((parallel (of latitude)) on asteverkon viiva, joka on päiväntasaajan suuntainen
litosfääri (litosphere) eli kivikehä muodostuu maankuoresta ja vaipan ylimmästä osasta. Mannerlaatat ovat litosfäärin paloja
luode (low tide) eli laskuvesi
luonnollinen väestönlisäys (natural increase of population) on se määrä, jonka verran alueen syntyneisyys on kuolleisuutta suurempi jonain ajanjaksona, luku ilmoitetaan prosentteina
lössi (loess) tuulen kuljettamaa ja kasaamaa hienojakoista pölymaata
maankohoaminen (crustal uplift) tarkoittaa litosfäärin hidasta kohoamista Skandinavian sen jälkeen, kun maankamara vapautui mannerjään painosta
magmakivilaji (igneous rock) ks. jähmettynyt kivilaji
magneettikenttä (magnetic field) on maapallon nestemäisen ytimen sähkövirtojen synnyttämää kenttä maapallon ympärille. Auringon magneettikenttä syntynyt sähköisesti varautuneiden kaasujen liikkeestä
makkarajärvi (ox-bow lake)
on joen mutkasta syntynyt järvi, kun joenuoma on oiennut (juoluajärvi)
malmi (ore) sisältää jotain hyödyllistä metallia (malmimineraalia) niin paljon, että sitä kannattaa louhia
massaliikunto (mass wasting) tarkoittaa maankuoren pintaosien liikkumista painovoiman vaikutuksesta
matalapaine (low pressure) on normaalia alempi ilmapaine
megalopolis (megalopolis) on suurien konurbaatioiden ja/tai agglomeraatioiden muodostama yhtenäinen alue
meren keskiselänne (mid-oceanic ridge) on litosfäärilaattojen loittonemiskohta Valtameressä. Sulaa kiviainesta pursuaa meren pohjalle ja keskiselänteet ovatkin selvästi muuta merenpohjaa ylempänä
mesosfääri(mesosphere) on 50 - 80 kmkorkeudella oleva ilmakehäkerros
meteori (meteor) on tähdenlento, mikä syntyy meteoroidin jouduttua ilmakehään
meteoriitti (meteorite) on maahan pudonnut meteoroidi
meteoroidi (meteoroid) on Aurinkoa kiertävä pieni taivaankappale
millibaari (millibar) on ilmanpaineen yksikkö
monokulttuuri (monoculture) on yhden kasvilajin jatkuvaa viljelyä alueella
musta aukko (black hole) on alue avaruudessa, jossa painovoima on niin voimakas, että edes valo ei pääse sieltä pois. Arvellaan syntyneen suurimassaisen tähden luhistumisen seurauksena
muuttunut kivilaji (metamorphic rock) syntyy, kun maankuoren muutoksissa osittain sulanut kivilaji kiteytyy uudelleen
napapiiri (Arctic circle) tarkoittaa joko pohjoista napapiiriä (Arctic circle) 66,5oN tai eteläistä napapiiriä (Antarctic circle) 66,5oE
neutronitähti (neutron star) on suuren tähden voimakkaasti säteilevä, luhistunut ydin
nomadismi (nomad)
on paimentolaisuutta
nousuvesi (high tide) eli vuoksi. Vedenpinta nousee kaksi kertaa vuorokaudessa ja tämä ilmiö johtuu Kuun vetovoimasta ja keskipakoisilmiöstä
orografinen sade (orocraphic rainfall) syntyy, kun ilmamassojen kohotessa vuorten rinteillä ylöspäin
otsonikato esim. CFC-kaasujen vaikutuksesta tapahtuva otsonikerroksen oheneminen
otsonikerros(ozone layer) sijaitsee 15 - 50 km korkeudessa. Suojelee Maapalloa Auringon UV-säteilyltä
P-aallot (P-wawes) ovat pitkittäisiä maanjäristysaaltoja
paikallisaika (local time) on kunkin pituuspiirin todellinen aika. Määräytyy Auringon mukaan
pasaatituulet (trade winds) ovat hepoasteilta päiväntasaajalle puhaltavia tuulia koillis- ja kaakkoispasaati
peneplaani (peneplain) on pitkäaikaisen eroosion tasaiseksi kuluttamaa maanpintaa lähellä merenpinnan tasoa. Esim. Suomi on pääosiltaan peneplaania
pinta-aallot (surface waves) ovat maanjäristysaaltoja, jotka leviävät pitkin maan pintaa ja aiheuttavat usein tuhoja
pituuspiiri (meridian (of longitude))eli meridiaani, joka kulkee navalta navalle.
planeetta (planet) on Auringon tai muun tähden kiertolainen
podsoli (podsol) havumetsävyöhykkeen maannos
polaaririntama (polar front) on n. 60. leveysasteiden tienoilla sijaitseva kylmien ja lämpimien ilmamassojen kohtauspaikka, missä esiintyy syklonitoimintaa
primaariaallot, katso P-aallot
protuberanssi (protuberance)
on Auringon fotosfääristä purkautuva laaja kaasukieleke
punainen jättiläinen (red giant) on tähden kehitysvaihe, jolloin vedyn loppuminen käynnistää sisäosien kutistumisen, jonka seurauksena käynnistyy voimakas fuusioreaktio, mikä työntää tähden ulkokuoren kauas alkuperäisestä asemasta
rantakaava (shore plan) on loma-asutuksen järjestämistä varten laadittava kaava
Richterin asteikko (Richter scale) on logaritminen asteikko, mikä ilmoittaa maanjäristyksen voimakkuuden
rintamasade (cyclonic precipitation) on sade joka liittyy kylmän tai kuuman rintaman yhteyteen
S-aallot (S-waves) ovat poikittaisia maanjäristysaaltoja, jotka eivät läpäise Maan ydintä
sedimentti (sediment) on maalajikerrostuma
sektorimalli (sector model) on kaupungin rakennetta kuvaava malli, jossa toiminnot ovat järjestäytyneet keskuksen ympärille sektoriksi
sekundaariaallot, katso S-aallot
seutukaava (regional plan) on useita kuntia koskeva yleispiirteinen maankäytön suunnitelma
siirros (fault) on kahden maankuoren siirtyminen toisiinsa nähden
stratosfääri (stratosphere) on troposfäärin yläpuolella oleva ilmakehän kerros. Ulottuu 80 km asti
sukkesio (succession) on kasvillisuuden ja eläimistön vähittäinen muuttuminen
supernova (supernova) on räjähtävä jättiläistähti
syklonit (cyclone) ovat polaaririntamassa syntyviä liikkuvia matalapaineita
syntyneisyys (birth rate) on vuoden aikana syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden
taifuuni (typhoon) trooppinen pyörremyrsky Aasiassa
taiga (taiga) on pohjoinen havumetsävyöhyke
talvipäivänseisaus (winter solstice) (21.12) päivä on lyhimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Aurinko paistaa kohtisuoraan kauriin kääntöpiirille
Tellus on maan tähtitieteellinen nimi (viite: Tellus)
tornadot (tornado) ovat Pohjois-Amerikan mantereen pyörremyrskyjä
tsunamit (tsunami) ovat hyökyaaltoja, jotka syntyvät mannerlaattojen maanjäristysten tai tulivuorenpurkauksen seurauksesta
tähtivuorokausi (star day) on maan pyörähdysaika johonkin muuhun tähteen kuin Aurinkoon nähden
U-laakso (U-shaped valley) on liikkuvan jään kuluttama, poikkileikkaukseltaan U-kirjaimen muotoinen laakso
Uusiutumattomat luonnonvarat (non-renevable resource) ovat maankamaran ehtyviä luonnonrikkauksia (kuten malmit)
Uusiutuvat luonnonvarat (renewable resource) ovat peräisin luonnon ekosysteemistä
V-laakso (V-shaped valley) on veden kuluttama, poikkileikkaukseltaan V-kirjaimen muotoinen laakso
vadi on ajoittain kuiva joenuoma aavikolla
vaippa(mantle) on maapallon ytimen ja kuoren välissä oleva sisäosa, se on noin 2800 km paksu vuoksi eli nousuvesi
väestöllisen
muuttumisen malli (demographic transition) kuvaa syntyneisyyden ja kuolevaisuuden kehitystä vaiheittain
väestönkasvun (growth rate) viive on syntyneisyyden alenemisesta huolimatta pitkään jatkuva väestönkasvu
yleiskaava (general plan) on kunnan tai osan rakentamisen tai maankäytön ohjeeksi laadittu suunnitelma
zeniitti (zenith) taivaanlaen korkein kohta
zeniittisade(zeniithal rain) on tropiikissa esiintyvä, Auringon korkeinta asemaa, seuraava sade
© Otavan Opisto / Päivi Putkonen