Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku
OPPIMATERIAALIT|OPISKELU|REKISTERÖIDY|OPPILAITOSKÄYTTO|OHJEITA|YHTEYSTIEDOT|PALAUTE|
Etusivulle Muikku-ympäristö

Yhdysvallat kylmän sodan päättymisen jälkeen

Kylmän sodan päättyessä Yhdysvallat oli maailman ainoa sotilaallinen, taloudellinen ja kulttuurinen supervalta. Yhdysvaltojen uusi kansainvälinen asema 1990 -luvulla johti Yhdysvallat sellaiseen sotilaalliseen ja poliittiseen toimintaan, joka on ärsyttänyt laajoja piirejä niin Yhdysvaltojen vihollisia kuin liittolaisiakin.

Lisäksi Itä- ja Keski-Euroopan tapahtumat vuosina 1989–90 ja Neuvostoliiton romahdus vuonna 1992 vain lisäsivät Yhdysvaltojen itsetuntoa. Kylmän sodan päätyttyä Yhdysvallat on ollut entistä herkempi puolustamaan omia taloudellis-poliittisia etujaan entistä kovemmalla kädellä.

Syyskuun 11. päivän tapahtumat 2001 New Yorkissa järkyttivät sekä Yhdysvaltoja että muuta maailmaa. Kaksi kaapattua matkustajakonetta törmäsi New Yorkin keskeiseen monumenttiin World Trade Centerin kaksoistorneihin, jotka romahtivat surmaten yli 3000 ihmistä. Maailman turvallisuus ja toisaalta Yhdysvaltojen haavoittumattomuus ja ylivoima ei tuntunutkaan enää selviöltä. Yhdysvallat reagoi tapahtumiin voimakkaasti tunteella ja toiminnalla. Yhdysvaltojen ja amerikkalaisten edustaman maailmanjärjestyksen uusi vihollinen määriteltiin entistä selkeäsanaisemmin. Alkoi terrorismin vastaisen sodan kausi.

G. Bush nuoremman hallinnon näyttävät terrorismin vastaiset operaatiot oli aloitettu jo presidentti Clintonin aikana, jolloin poliisitoimia kutsuttiin "humanitaarisiksi interventioiksi". Republikaanien noustessa valtaan politiikan sanat, teot ja terrorismin määritelmät vain koventuivat. Kylmän sodan päättymisestä lähtien Yhdysvaltojen sotilasstrategisena perusajatuksena on ollut ns. ennakoiva puolustautuminen. Turvallisuusstrategiaa toteuttamaan laadittiin vuosina 2001–03 lakipaketti, joka myöhemmin nimettiin Patriot-laiksi.

Keväällä 2002 Yhdysvaltojen katseet kiinnittyivät ns. "pahan akselin rosvovaltioihin", kuten Bushin hallinnon retoriikka asian ilmaisee. Irakia painostettiin luovuttamaan tiedot sen oletetuista joukkotuhoaseista ja sallimaan Irakin alueella toimivien asetarkastajien työ. Asetarkastajat eivät löytäneet kiellettyjä aseita, mutta siitä huolimatta Yhdysvallat ja Iso-Britannia valmisteli Irakin vastaista operaatiota. 20.3.2003 liittouma hyökkäsi Kuwaitista Irakiin Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian johtamana, ja 9.4. amerikkalaiset joukot tunkeutuvat Bagdadiin Irakin keskitetyn vastarinnan murtuessa. Irakilaiset juhlivat lyhyesti diktaattorin kaatumista, mutta esittivät huolensa amerikkalaisten joukkojen läsnäolosta tulevaisuudessa. Saddam otettiin kiinni lopulta 13.12.2003 Tikritin kaupungin läheltä, ja toiveet Irakin rauhoittumisesta lisääntyivät. Maahan on pyritty luomaan siviilihallintoa sodan päättymisestä lähtien. Mielenosoitukset ja iskut amerikkalaisjoukkoja vastaan lisääntyivät vuosien 2004–05 aikana. Vuoden 2005 alussa voimaan tullut siviilihallinto ei ole kyennyt lopettamaan väkivaltaisuuksia.

Rami Saarniaho 2005

© Otavan Opisto / Rami Saarniaho