Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Aleksanteri II:n uudistukset

Aleksanteri II oli edeltäjiinsä verrattuna uudistusmielinen hallitsija. Venäjällä hän sai lisänimen ”vapauttaja tsaari” poistettuaan maaorjuuden vuonna 1861. Toinen merkittävä Venäjällä toteutettu uudistus oli yleisen asevelvollisuuden toteuttaminen. Vuodesta 1881 alkaen yleinen asevelvollisuus ulotettiin myös suomalaisiin.

Lähtölaukauksena Aleksanteri II:n aikaisille uudistuksille Suomessa toimi hänen vuoden 1856 vierailunsa aikana senaatin pöytäkirjaan sanelemansa uudistusohjelma. Senaatin tuli laatia suunnitelmat teollisuuden, kaupan, liikenteen ja kansanopetuksen vauhdittamiseksi. Koska uudistuksia ei voitu toteuttaa puhtaasti hallinnollista tietä, päätti tsaari kutsua säädyt koolle Helsinkiin vuonna 1863. Tätä aikaisemmin valtiopäivät oli kutsuttu koolle vain kerran: vuonna 1809 Porvoossa.

Aleksanteri II:n ajan uudistuksia Suomessa olivat esimerkiksi:

  • Saimaan kanava (valmistui 1856)
  • Höyrysahojen perustaminen sallittiin (1857)
  • Kaupankäynti maaseudulla sallittiin (1859)
  • Suomi sai oman rahan, Suomen markan (1860)
  • Ensimmäinen junarata välille Helsinki-Hämeenlinna valmistui (1862)
  • Kieliasetus, jonka nojalla suomen kielestä tuli tasavertainen ruotsin kanssa (1863)
  • Kunnallishallinnon uudistus, joka takasi kunnille itsehallinnon (1865, 1873)
  • Kansakoulu-uudistus, jonka nojalla kunnat velvoitettiin järjestämään lasten alkeisopetus (1866)
  • Uusi valtiopäiväjärjestys (1869)

Uudistusten vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan oli moniulotteinen. Ne olivat monin tavoin merkittäviä esimerkiksi elinkeinoelämän, suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta.

***

Pohdi:
Mitkä Aleksanteri II:n ajan uudistuksista olivat merkittäviä suomalaisen elinkeinoelämän ja teollisuuden kehittymisen kannalta? 

Aleksanteri II ja Suomi

© Otavan Opisto / Minna Helminen

© 2015 Otavan Opisto