Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Aleksanteri II ja Suomi

Keisari Aleksanteri II oli todella suosittu hahmo Suomessa. Hän vieraili täällä useaan otteeseen - ensimmäisen kerran vasta valtaistuimelle noustuaan vuonna 1856. Venäjän keisareiden vierailut ”autonomisella kokeilualueella”, Suomessa, eivät olleet harvinaisuus: jo Aleksanteri I oli vieraillut täällä useaan otteeseen. Vierailujen tavoitteena oli vahvistaa suhteita suomalaisiin ja erityisesti Suomen eliittiin.


Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla Helsingissä. Patsas valmistui vuonna 1894. Pohdi, miksi sen jalustaan on kuitenkin kaiverrettu vuosiluku 1863?

Aleksanteri II:n suosiota kuvaa hyvin se tapa, jolla hänen vierailunsa Suomessa etenivät. Keisarin saapuessa ensimmäisellä Suomen matkallaan Helsinkiin, otettiin hänet vastaan soihduin, palavin tervatynnyrein ja hurraahuudoin. Ylioppilaiden lähetystö tervehti Aleksanteria isänmaallisella laululla keisarillisen palatsin, nykyisen presidentin linnan, luona. Helsingissä keisari esitteli säädyille uudistussuunnitelmiaan ja jatkoi matkaansa Turkuun, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Haminaan. Joka kaupungissa hänet vastaanotettiin samalla juhlallisuudella ja ilolla kuin Helsingissäkin. Turussa keisaria varten oli jopa pystytetty kunniaportti, joka oli varustettu latinankielisellä tekstillä, joka suomennettuna tarkoitti: ”Ja hän karkottaa taivaalle kertyneet pilvet ja tuo auringon takaisin”.

Eipä siis ihme, että Pietariin palattuaan keisari toimitti Helsingfors Tidningar –sanomalehden välityksellä seuraavanlaisen tervehdyksen suomalaisille:
”Annan tehtäväksenne puolestamme tulkita rakkaille ja uskollisille suomalaisilleni kiitollisuuteni niistä Minulle niin kallisarvoisista tunteista, joita heillä on Minua kohtaan, ja samalla ilmaisemaan heille muuttumattoman suosiollisuuteni.”  

Keisari vieraili uskollisten alamaistensa keskuudessa vielä kahteen otteeseen ja sai molemmilla kerroilla nauttia vastaavanlaisesta vieraanvaraisuudesta uudestaan.

Keisarin suuren suosion salaisuus suomalaisten keskuudessa on selitettävissä kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin keisari oli uudistusmielinen ja edistyksellinen. Hänen aikanaan toteutettiin useita Suomen kannalta positiivisia uudistuksia. Suomalaisilla oli myös tarve löytää vasta heränneelle isänmaallisille tunteille sopivia kohteita ja purkautumisväyliä. Pitkään kestäneen valtiopäiväyön keskeyttänyt ”vapauttaja tsaari” sopi tällaiseksi kohteeksi mitä parhaiten. Samantyyppisen henkilöpalvontaa lähentelevän kohtelun sai kansallisrunoilijamme Runeberg.

Aleksanteri II:n valtakausi päättyi traagisesti: hänet murhattiin vuonna 1881. Keisarin kuolemaan jälkeen maan valtasi suuri suru. Muisto keisarista ja hänen vierailuistaan säilyi aikalaisten mielissä pitkään. Keisarin suuresta suosiosta kertoo edelleen valtakunnan paraatipaikalle Senaatintorille pystytetty Aleksanteri II:n patsas. Patsaan ovat suunnitelleet Walter Runeberg ja Johannes Takanen ja se valmistui vuonna 1894.


Aleksanteri II:n patsaan jalustaan on kuvattu lakia, työtä, rauhaa ja valoa symboloivat hahmot. Kuvassa lakia symboloiva suomineito.

Wikipediassa Suomen autonomian aikaiset Venäjän tsaarit

© Otavan Opisto / Minna Helminen

© 2015 Otavan Opisto