Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Rautakausi

Raudan raaka-aineet omasta takaa

Raudanvalmistustaito levisi Skandinavian maihin 500-luvulla eKr. Suomeen tämä taito saapui niin idän kuin lännenkin suunnalta. Rauta on lujuutensa ansiosta ylivertainen teräaseiden raaka-aine. Se syrjäytti pian aikaisemmin käytetyt pronssin ja kivimateriaalit.

Raudassa oli myös se hyvä puoli, että raudan valmistukseen tarvittavaa rautamalmia löytyi Suomen maaperästä. Rautaa valmistettiin järvi- ja suomalmista.

Rautakauden jaottelu:

Rautakausi on tapana jaotella kuuteen eri aikakauteen. Jaottelussa on huomioitu tuon aikaisia Euroopan tapahtumia, joilla oli vaikutusta Suomeen muun muassa kaupankäynnin ansiosta. Nämä aikakaudet ovat esiroomalainen rautakausi (n. 500 eKr.–50 jKr.), vanhempi roomalainen rautakausi (n. 50–200 jKr.), nuorempi roomalainen rautakausi (n. 200–400 jKr.), kansainvaellusaika (n. 400–550/600), merovingiaika (n.550/600–800 jKr.) ja viikinkiaika (n. 800–1050 jKr.).

Rautakauden elinkeinot

Rautakaudella ihmisten pääelinkeinona olivat tavallisimmin metsästys ja kalastus, mutta myös karjanhoidon ja maatalouden merkitys korostui jo selvästi. Pääelinkeinona maatalous oli kuitenkin korkeintaan Varsinais-Suomessa.

Tavallisimmin viljelty vilja oli rautakaudella ohra. Vaikka kaskeaminen oli vielä rautakaudella tavallista, alkoi tällöin yleistyä myös peltoviljely. Peltoviljely mahdollistui karjanhoidon ja sen ansiosta saadun lannoitteen, lannan, ansiosta. Kotieläiminä olivat koiran lisäksi lehmä, sika, lammas, vuohi ja myöhemmin myös hevonen, kana ja kissa.

Turkisten metsästys oli keskeinen elinkeino rautakauden ihmisille. Turkikset olivat arvokasta kauppatavaraa.

© Otavan Opisto / Minna Helminen

© 2015 Otavan Opisto