Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

3.3 Sivuryhmien metallit


Kuva 2. Sivuryhmien lohkot.
 

Jaksollisen järjestelmän sivuryhmät pitävät sisällään monia merkittäviä metalleja, esimerkiksi rauta, kupari, kulta, hopea ja nikkeli.

D-lohkossa oleville metalleille on ominaista, että niillä on monta positiivista hapetuslukua, mutta hapetusluku +I on harvinainen. Osaa d-lohkon metalleista kutsutaan siirtymäalkuaineiksi. Siirtymäalkuaineiden tyypillisä ominaisuuksia ovat niiden värilliset yhdisteet, kyky toimia katalyytteinä kemianteollisuudessa ja taipumus muodostaa komplekseja. Syynä tähän on juuri niiden moninaiset hapetusluvut. Keskellä olevaan metalli-ioniin liittyneitä ryhmiä kutsutaan ligandeiksi.

F-lohko pitää sisällään lantanoidit ja aktanoidit. F-lohkon loppupään aineita ei esiinny luonnossa, koska ne eivät ole pysyviä ollen radioaktiivisia.

Rauta

Rauta on maankuoren toiseksi yleisin metalli. Rauta on yksi tärkeimmistä metalleista. Sillä on merkittävä asema teollisuudessa. Siihen on syynä raudan valmistamisen edullisuus, hyvä taottavuus sekä matala sulamispiste. Rautamineraaleista tärkeimmät ovat magnetiitti ja hematiitti. Magnetiitin kaava on Fe3O4 ja hematiitin Fe2O3. Puhdas rauta on ominaisuuksiltaan hopeanväristä ja pehmeää sekä korroosioaltista. Rauta reagoi epämetallien ja happojen kanssa kuten muutkin metallit.

Esimerkki 1. rauta reagoi epämetallin kanssa:

2 Fe (s) + 3 Cl2 (g) → 2 FeCl3 (s)

 

Kupari

Kuparia esiintyy luonnossa vapaana alkuaineena, tosin esiintyminen on harvinaista. Yleisemmin kuparia on useissa mineraaleissa, kuten sulfidi- ja oksidimineraaleissa. Sulfidimineraaleista valmistetaankin suurin osa kuparista. Kuparia käytetään sähköteollisuudessa ja eri metallien valmistuksessa.

Kupari on pehmeää ja sitkeää metallia ja sillä on erinomainen sähkön- ja lämmönjohtokyky. Kupari kestää hyvin korroosiota. Kosteassa ilmassa jalon kuparin pinta voi peittyä vihreällä kerroksella eli patinalla. Kupari liukenee vain hapettaviin happoihin, kuten rikkihappoon.

Esimerkki 2. Kuparin liukeneminen.

Cu (s) + 2 H2SO4 (aq) → Cu2+ (aq) + SO42- (aq) + 2 H2O (l) + SO2 (g)

 

 

© Otavan Opisto / Liinamaija Kalsi

© 2015 Otavan Opisto