Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Pitkäkestoinen muisti

Pitkäkestoisesta muistivarastosta haemme tarpeellista tietoa tietoisuuteemme. Ilman pitkäkestoista muistia eläisimme jatkuvaa lyhytkestoisen muistin mahdollistamaa 15–30 sekunnin nykyhetkeä. Ilman pitkäkestoista muistia emme kykenisi painamaan asioita mieleen tai palauttamaan niitä muistiin. Emme siis kykenisi hyödyntämään aiemmin opittuja asioita, vaan kaikki olisi opeteltava aina uudelleen. Joutuisimme tutustumaan itseemme ja toisiin ihmisiin aina uudestaan ja uudestaan. Normaali elämä kävisi mahdottomaksi ja meitä tulisi valvoa ja holhota, koska emme ymmärtäisi ympärillä olevia vaaratilanteita.

Pitkäkestoinen säilömuisti toimii tiedon varastona. Muistin kapasiteetti on suuri, koska lähes kaikki sinne saapunut aines varastoituu. Muistettava aines voi säilyä siellä koko eliniän. Tosin mieleen palauttaminen voi kuitenkin epäonnistua. Syyt epäonnistumiseen voivat johtua riittämättömistä hakuvihjeistä tai samankaltaisesta ja sekoittavasta tietoaineksesta. Unohtaminen voi palvella myös mielenrauhaa, jos unohdamme epämiellyttäviä tai ikäviä muistoja. Myös fysiologiset syyt (aivovauriot) tai lievempi aivojen sähkökemiallisen toiminnan häiriö (humala, lääkkeet yms.) voivat aiheuttaa muistamattomuutta.

Pitkäkestoisen muistin toiminnan perustana ovat aivoissa syntyneet rakenteelliset ja kemialliset muutokset. Muutokset ovat muistijälkiä, jotka tallentuvat osaksi olemassa olevia tietorakenteita, skeemoja. Tiedon tallennuksessa oleellisinta on yksilön tapa käsitellä tietoa. Ns. syväprosessoidut tiedot säilyvät parhaiten. Samoin tiedon mieleen palautus onnistuu parhaiten, mikäli ihminen on itse järjestänyt tiedot esimerkiksi sopivaksi hierarkiaksi.

Rami Saarniaho 2005

© Otavan Opisto / Rami Saarniaho

© 2015 Otavan Opisto