Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Uskontojen luokittelutavat

Syntyalueen mukainen luokitus

Maailmanuskonnot ovat syntyneet kolmella alueella:

(A) Lähi-itä: juutalaisuus, kristinusko ja islam (niitä kutsutaan seemiläisiksi uskonnoiksi).

(B) Intia: hindulaisuus ja buddhalaisuus, sikhiläisyys

(C) Kaukoitä: Kiinassa taolaisuus ja kungfutselaisuus, Japanissa shintolaisuus

Alueellinen läheisyys näkyy uskonnoissa samankaltaisuuksina, esimerkiksi jumala- ja pelastuskäsitykset voivat olla samantyyppisiä.

Syntytavan mukainen luokittelu

(A) Kansalliset eli etniset uskonnot ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa jonkun kansan piirissä eikä niillä yleensä ole perustajaa. Etnisiä uskontoja ovat mm. shintolaisuus, juutalaisuus ja varhaiskantaiset uskonnot. Myös hindulaisuutta voi pitää etnisenä uskontona, vaikka jotkut nykyhindulaisuuden muodot pyrkivät saamaan maailman laajaa kannatusta.

(B) Perustetut uskonnot ovat tavallisesti syntyneet edellisiä nopeammin jonkun perustajahenkilön (esim. profeetta tai guru) vaikutuksesta. Perustettuja uskontoja ovat esim. kristinusko, islam, buddhalaisuus ja kungfutselaisuus.

Lähdeaineiston mukainen luokittelu

(A) Korkeauskonnoiksi tai kirjauskonnoiksi sanotaan sellaisia uskontoja, joiden perinne on koottu pyhiin kirjoihin. Esim. juutalaisuudessa Vanha testamentti, kristinuskossa Raamattu ja islamissa Koraani ovat uskontojen kunnioittamia pyhiä kirjoja. Melkein jokaisessa uskonnossa on kirjallista aineistoa. Poikkeuksen muodoistavat (B) kirjoituksettomien kulttuurien varhaiskantaiset uskonnot, joissa perinne välittyy suullisena.

Jumalakäsityksen mukainen luokittelu

Teistisissä uskonnoissa uskotaan Jumalaan tai jumaliin (teismin taustalla kreik. theos = Jumala). Teismin alalajeja ovat (A) monoteismi eli yksijumalaisuus ja (B) polyteismi, monijumalaisuus. Yksijumalaisia maailmanuskontoja ovat esim. juutalaisuus, kristinusko ja islam, monijumalaisuutta esiintyy esim. shintolaisuudessa ja varhaiskantaisissa uskonnoissa.

Teistisiä perinteitä leimaa kaksijakoinen eli dualistinen todellisuuskäsitys: on olemassa kaksi todellisuuden puolta jumalallinen ja maallinen. Aikakäsitys on lineaarinen. Aika etenee suoraviivaisesti kohti tulevaisuutta (esim. luomisesta kohti viimeistä tuomiota).

On myös toisenlaisia uskontoja, joissa ei tehdä jyrkkää eroa maailman ja jumalan välillä vaan katsotaan kaiken olevan osa jumaluutta. Tällaista näkemystä sanotaan (C) panteismiksi (= kaikki on jumalaa). Panteistisia piirteitä löytyy esimerkiksi hindulaisuudesta. Luonnon ykseyttä korostetaan myös esim. taolaisuudessa ja varhaiskantaisissa uskonnoissa. Näissä perinteissä aikakäsitys on syklinen. Aika ei etene vaan ajanjaksot toistuvat uudestaan ja uudestaan.

Teismin vastakohta on ateismi eli näkemys, ettei ole jumalaa (tai ettei jumalat ole tärkeitä). Uskontojenkin joukossa on ateistisia suuntauksia. Esim. alkuperäisessä buddhalaisuudessa ei tukeuduta jumaliin vaan keskitytään ihmiseen itseensä ja hänen elämäänsä.

Uskonnoissa on esiintynyt varsin suuri joukko muitakin käsityksiä yliluonnollisesta, esim. animismi (sielu-usko), manismi (vainajausko), totemismi (usko eläin- ja kasvijumaliin) monolatria (palvontaan vain yhtä Jumalaan, mutta muiden jumalten olemassaoloa ei kielletä) ja deismi (näkemys, että on persoonaton luojajumala, joka ei puutu maailman tapahtumiin).

Levittäytymispyrkimys

Osa uskonnoista pyrkii laajenemaan tehden käännytys- ja lähetystyötä. Tyypillisiä lähetysuskontoja ovat esim. kristinusko ja islam. Etniset uskonnot eivät pyri laajentamaan piiriään. Esimerkiksi juutalaisuus ja shintolaisuus eivät tee käännytystyötä.

Poissulkevuus ja suvaitsevaisuus

Uskontoja, jotka katsovat vain oman uskonnon oikeaksi, nimitetään (A) eksklusiivisiksi eli toiset poissulkeviksi uskonnoiksi. Henkilö ei voi kannattaa kuin yhtä uskontoa. Näin ajatellaan etenkin Lähi-idässä syntyneissä yksijumalaisissa uskonnoissa. (B) Inklusiiviset uskonnot ovat suvaitsevaisempia, niissä uudet uskonnolliset vaikutteet sulautetaan omaan järjestelmään tai voidaan kannattaa useita uskontoja saman aikaisesti (esim. hindulaisuus ja Kiinan uskonnot).

Kertaa:

Miten uskontojen syntytavat voivat erota toisistaan?

Minkälaisia jumalakäsityksiä on olemassa?

Mitä tarkoittavat teismi ja ateismi?

© Otavan Opisto / Juha Seppänen

© 2015 Otavan Opisto