Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Pyhien kirjojen yleisluonne ja kunnioitus

Kirjat ovat Jumalan ilmoitusta.Lähes kaikissa uskonnoissa on pyhää kirjallisuutta. Erityisesti Lähi-idässä syntyneitä juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia kutsutaan kirjauskonnoiksi, koska niiden opit ja uskonelämä nojautuvat vahvasti pyhiin teksteihin. Uskontojen pyhät kirjat ovat jumalallista ilmoitusta. Ne ovat voineet syntyä uskonnollisten opettajien tai profeettojen vaikutuspiirissä, mutta niiden uskotaan olevan Jumalan inspiroimia ja ilmaisevan tärkeitä totuuksia.

Pyhiä kirjoja käytetään uskonnoissa monella tavalla: joskus oppien ja ajattelutapojen ohjaajana, joskus taas kirjat ovat mietiskelyn tai rukouksen apuneuvoja. Kirjat voivat sisältää esimerkiksi myyttisiä kertomuksia, eettisiä ohjeita, rituaalisääntöjä, Jumalaa ylistäviä hymnejä ja rukouksia.

Pyhän kirjan ilmoitusluonne voidaan ottaa hyvin kirjaimellisesti ja kirjan kääntämiseen muille kielille saatetaan suhtautua varauksellisesti. Esimerkiksi islamissa opetetaan, että Koraani on sanatarkka kopio taivaallisesta kirjasta ja se on aito vain arabian kielellä. Joskus taas pyhien tekstien kääntäminen uusille kielille katsotaan tärkeäksi lähetystehtäväksi.

Yleensä uskonnollisten tekstien kopiointi suoritetaan erityisellä tarkkuudella ja kirjoja kohdellaan kunnioittaen. Esim. islamissa Koraania ei lasketa lattialle ja juutalaisuudessa toorarullia säilytetään koristelluissa koteloissa ja kaapeissa.

Kaanon. Monesti uskonnollisten tekstien taustalla on ollut pitkä suullinen perinne, jota alettiin kirjoitustaidon kehityttyä kirjoittaa ylös. Usein perinteessä on elänyt runsaasti eri ikäisiä tekstejä, joista on hyväksytty vain tietyt kirjat ohjeellisten kirjojen kokoelmaan eli kaanoniin. Kanonisointi tarkoittaa jonkin kirjan (tai jonkin muun asian) arvovaltaiseksi ja pyhäksi määrittelemistä.

© Otavan Opisto / Juha Seppänen

© 2015 Otavan Opisto