Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Kristinuskon Raamattu ja sen uskonnollinen merkitys

Kristinusko on kirjauskonto, jonka pyhä kirja on Raamattu (kreik. grammata = kirjoitukset). Raamattu on kristillisen uskon ja elämän ohjenuora ja sen vaikutus länsimaiseen kulttuuriin on valtava. Miljoonat ihmiset lukevat Raamattua ja sen kertomukset tunnetaan laajasti.

Vanha testamentti. Kristinuskon tausta on juutalaisuudessa ja siksi Israelin kansan vaiheita ja uskontoa kuvaava Vanha testamentti on myös kristityille tärkeä. Jeesus ja ensimmäiset kristityt käyttivät VT:n tekstejä. Paljon luettuja Vanhan testamentin tekstejä ovat esimerkiksi Psalmit ja profeettakirjat. Mooseksen kirjoissa esitetty kymmenen käskyn laki taas on vaikuttanut kristilliseen etiikkaan. Vanhan testamentin kaanon (= pyhien kirjojen kokoelma) vahvistettiin n. 100 jKr.

Uusi testamentti ja uusi liitto. Erotuksena juutalaisten ns. heprealaisesta Raamatusta, johon kuuluu vain Vanha testamentti, kristittyjen Raamattuun kuuluu myös Uusi testamentti. Kristinuskon piirissä on ajateltu, että Jeesuksesta kertova Uusi testamentti on eräänlainen kruunu Jumalan ilmoituksessa ja kristityt ovat lukeneet Vanhaa testamenttia Uuden testamentin valossa. Esimerkiksi VT:n ennustukset tulevasta messiaasta on tulkittu ennustuksiksi Jeesuksesta. Kristityille Uusi testamentti ilmentää Jumalan "uutta liittoa". Uuden testamentin kaanon sai lopullisen muotonsa 400 jKr. mennessä.

Raamatun merkitys. Raamattu on toiminut niin uskonnon merkkihenkilöiden kuin tavallisten kristittyjen hartauselämän tukena. Raamatun kaanonin muotoutumisen jälkeen kirja käännettiin 400-luvulla latinaksi (ns. Vulgata). Läntisessä Euroopassa Vulgata oli keskeinen kirja uuden ajan alkuun (1500) asti. Myös suomalaiset saivat ensikosketuksen Raamattuun latinankielisessä muodossa.

1500-luvulla syntyneet protestanttiset kirkot (esim. luterilainen ja reformoitu kirkko) korostivat Raamatun oleellista asemaa. Katsottiin, että Raamattu ei kuulu vain papistolle vaan sen tutkiskelu tulisi olla mahdollista tavallisille ihmisille. 1300-1600 -luvuilla Raamattua käännettiin monissa maissa kansan kielelle, käännöstyö oli monen kirjakielen synnyn pohjana ja kansaa opetettiin lukemaan.

Raamattu on toiminut ihmisten yhdistäjänä ja kokonaisen kulttuuriperinteen luojana. Tässä mielessä se on edistänyt ekumeniaa eli kristillisten kirkkojen yhteyttä. Toisinaan Raamattu on myös erotellut ihmisiä ja toiminut vallan käytön välineenä. Joskus Raamatun kohtiin vetoamalla on kiistetty jonkin rodun tai ihmisryhmän arvo. Eroavat näkemykset Raamatusta ovat toisinaan synnyttäneet verisiä riitoja.

Raamatun kääntäminen. Raamattu on maailman levinnein kirja: kokonaan se on käännetty yli 400 kielelle ja pienempiä osia yli 2000 kielelle. Raamatun kansainvälinen käännöstyö jatkuu. Kielen kehittyessä tehdään uusia käännöksiä. Koko Raamattu on käännetty kolme kertaa suomeksi, 1642, 1938 ja 1992. Vuoden 1938 käännös pyrki sanatarkkuuteen kun taas uusin Raamattu perustuu ns. dynaamiseen kääntämiseen, jossa ei pyritä sanatarkkuuteen vaan syvemmän asiasisällön ja "hengen" välittymiseen kuitenkin nojautuen alkutekstiin.

Kertaa:

Minkälainen merkitys Raamatulla on kristinuskossa?

© Otavan Opisto / Juha Seppänen

© 2015 Otavan Opisto