Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Raamatun tutkimus

Eksegetiikka. Nykyaikainen tieteellinen raamatuntutkimus eli eksegetiikka syntyi valistuksen aikana 1700-luvulla. Raamatun tekstit otettiin kriittisen tutkimuksen kohteeksi ja pyrittiin selvittämään kirjojen historiallinen syntilanne ja merkitys. Noista ajoista lähtien peruskysymyksiä ovat olleet: milloin, miten ja minkälaisissa olosuhteissa tietty Raamatun teksti syntyi. Pyritään myös hahmottamaan, mitä kirjoittaja halusi sanoa tekstillä ja miten ensimmäiset lukijat sen ymmärsivät.

Tekstiin pureudutaan monipuolisesti. Raamattua tarkastellaan samanlaisin metodein kuin muutakin vanhaa kirjallisuutta. Apuna käytetään mm. historian, arkeologian, kieli- ja kirjallisuustieteen menetelmiä. Lähtökohtana on huolellinen alkukieliseen tekstiin perehtyminen. Raamatun kirjojen alkuperäisiä käsikirjoituksia ei ole säilynyt, mutta kopioita ja tekstikatkelmia on runsaasti. Joskus teksteistä on erilaisia versioita, joista pyritään jäljittämään alkuperäisin. Esimerkiksi 1992 ilmestyneessä suomalaisessa Raamatussa on merkitty joitakin kohtia sulkeisiin, koska uusin tutkimus osoittaa ne myöhemmiksi lisäyksiksi (ks. esim. Mark. 16:9-20).

Lähteiden ja tyylin arviointi. Tärkeää on myös selvittää, minkälaisista lähteistä tekstit tulevat. Monesti taustalla on aikaisempaa suullista ja kirjallista perinnettä. Esimerkiksi Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeiden kirjoittajat käyttivät varhaisempaa Markusta tekstinsä pohjana. Kirjojen syntyä hahmotellessaan tutkijat tarkastelevat mm. kirjallista tyyliä, sanavarastoa ja kirjoittajan persoonallisia korostuksia.

Jotkut Raamatun kirjat ovat osoittautuneet useamman tekijän tuotoksiksi. Esimerkiksi Mooseksen kirjoihin on tullut aineistoa useammasta lähteestä. Tämä näkyy esim. siinä, että Raamatun alussa on kaksi erilaista luomiskertomusta. Toisessa kertomuksessa ihminen luodaan viimeiseksi (1. Moos. 1:1-2:4) ja toisessa ihminen luodaan ennen eläimiä (1. Moos. 2:4-25). Myös esim. Jesajan kirja muodostuu kolmen eri kirjoittajan tekstistä (ensimmäinen Jesaja luvut 1-39, toinen 40-55 ja kolmas 56-66).

1900-luvulla tehtiin merkittäviä tekstilöytöjä, mm. Kuolleenmeren läheltä löytyivät ns. Qumranin tekstit ja Egyptistä Nag Hammadin gnostilaiset kirjoitukset. Löydöt ovat tuoneet lisävaloa Raamatun syntyyn.

© Otavan Opisto / Juha Seppänen

© 2015 Otavan Opisto