Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

6.3 Värimallit

Digikameran kennosto tunnistaa kolme pääväriä, joita ei saada aikaan muita värejä sekoittamalla: punaisen (Red), vihreän (Green) ja sinisen (Blue). Näistä muodostuu värimallin nimi: RGB. Samaa värimallia käyttää myös tietokoneen monitori ja TV. Kyseessä on valon värimalli.

Tulostimissa käytetään kolmen päävärin (ei saada aikaan muita värejä sekoittamalla):  cyaanin (Cyan), magentan (Magenta) ja keltaisen (Yellow) lisäksi myös mustaa (Black), jolloin värimallin nimeksi tulee: CMYK.


RGB on valon värimaailma ja CMYK aineen värimaailma.

 

RGB

Valon väritila on additiivinen (yhdistävä) väritila, eli kun yhdistetään esim punainen ja vihreä, on tuloksena keltainen.
Näitä kolmea pääväriä yhdistelemällä saadaan kaikki muut värit ja kaikkien värien summa on puhdas valkoinen.
Jokaisella kolmella päävärillä on käytössä värisävyjä 0 - 255 eli kaikkiaan värisävyjä löytyy 256x256x256 eli n. 16,7 miljoonaa. Mustana tajuamme ne kohdat, joista ei tule näkyvää valoa.

Ihmisen silmän värinmuodostus tapahtuu RGB-tilassa. Tätä värimallia käytetään myös digikameran kennossa ja  lisäksi mm. televisiossa, monitoreissa, kuvanlukijoissa jne. Sitä tuottaa myös aurinko.

Värikuva siis tallentuu kameran muistikortille RGB-tilassa ja tässä tilassa sitä myös  työstetään kuvankäsittelyohjelmassa.

CMYK

Aineen väritila on subtraktiivinen (vähentävä) väritila, eli kun yhdistetään esimerkiksi cyaani ja keltainen, on tuloksena vihreä. Näitä yhdistelemällä saadaan kaikki muut värit. Koska kaikkia päävärejä yhdistämällä ei synny aivan mustaa (hyvin tumman ruskea), lisätään värimalliin mustaa, jolla voidaan myös tummentaa värisävyjä.
Esimerkiksi musta pinta absorboi (imee) kaikki väriaallon pituudet ja näyttää mustalta, keltainen pinta absorboi kaikki muut ja heijastaa keltaista jne.
CMYK-väritilaa käytetään tulostuksessa ja kirjapainoissa.

Väriskaala

Käytetään sitten mitä tahansa värimallia, on monitorilla omat rajoituksensa näyttää värit, kuten myös painomenetelmillä.
Laajin väriskaala on ihmissilmällä, seuraavana on diafilmi, sen jälkeen RGB-monitori ja viimeisenä CMYK -tulostus.

Varsinkin näytöllä väri saattaa olla aivan jotain muuta kuin valmis tuotos paperilla, painetaan se sitten kirjapainossa tai tulostetaan valokuvausliikkeessä tai omalla printterillä. Yleensä näytöllä värit näyttävät kirkaammilta kuin painetussa kuvassa.

Jos tulostat kuvan RGB-tilassa, muuttaa tulostin kuvan automaattisesti CMYK-tilaan ennenkuin tulostus alkaa. Tästä syystä vähänkin epävarmoissa tilanteissa (esim. tulostettaessa suuria kuvakokoja), kannattaa tulosteesta ottaa koetulostus kuvan tärkeimmältä alueelta.

Väri valokuvassa

Värin puhtautta esitetään kolmella parametrilla:

  • sävy (Hue), joka tarkoittaa lähinnä sitä, minkä värisenä silmä värin näkee (esim. punainen, keltainen...).
  • kylläisyys (Saturation), joka tarkoittaa värin puhtautta/voimakkuutta.
  • kirkkaus (Brightness), joka määrittää värin tummuuden ja vaaleuden

Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisen silmä mieltää valokuvan värit miellyttävimmiksi, jos kuvan väreissä on enemmän kylläisyyttä ja kirkkautta. Yksi tavallisimmista säädöistä, mitä digikameran kuvalle tehdään kuvankäsittelyohjelmassa on juuri värisäätö, varsinkin kun tulostaminen CMYK-tilassa haalistaa kuvan värejä.

 

Väriympyrä ja vastavärit


Valon (RGB) ja aineen (CMYK) värit vuorottelevat väripareittain muodostaen väriympyrän,
jossa 180º asteen päässä toisistaan olevat värit ovat vastavärejä.

Värien säädön perusteena on väriympyrä. Väriympyrästä havaitaan, että 180 asteen päässä toisistaan olevat RGB ja CMYK  värit ovat vastavärejä.

Värien vaikutus valokuvassa

Väreillä on monenlaista symboliikka-arvoa (osittain myös kulttuurista riippuvaa). Ensimmäiseksi tulevat luonnollisesti mieleen: punainen - lämmin, sininen - kylmä, keltainen - vaara jne. Mitä voimakkaampi värisävy on sitä enemmän siihen liittyy erilaisia assosiaatioita.

  • keltainen: iloinen, joskus aggressiivinen, myös valon ja älyn väri. Murrettuna petollisuus ja vilppi.
  • punainen: energinen, aggressiivinen, vahva, viha, vaara, veri, synti. Kuvan etualan punainen väri luo syvyysvaikutelmaa.
  • sininen: taivas, vesi, märkyys, ilmavuus, rauhoittavuus, vaatimattomuus, taantumus
  • vihreä: kasvu, kevät, hedelmällisyys, toivo, rauha, kateus, nuoruus
  • violetti: rikkaus, viisaus, ylellisyys, luovuus, arvokkuus, taikausko, uskonto
  • oranssi: iltarusko, lämmin, juhla, kuivuus
  • musta: kuolema, suru, pimeys, pelko, pahuus
  • valkoinen: puhtaus, viattomuus
  • harmaa: arki, ikävyys, itsekkyys

Värien vaikutus toisiinsa

Useimmiten valokuvassa on monia eri värisävyjä, jotka vaikuttavat toisiinsa. Vastavärit tasapainottavat toisiaan ja luovat harmonisen vaikutelman. Toisaalta ristiriitaiset, voimakkaat värit kuvassa kiinnittävät paremmin katsojan huomion haluttuun seikkaan kuvassa.


Värien erilaisuuden harmonia kuvassa syntyy, kun siitä löytyy värejä väriympyrän vastakkaisilta puolilta. Värien samanlaisuuden harmonia on kysymyksessä silloin, kun kuvan värit löytyvät väriympyrä samalta puolelta (esim. keltaisesta punaiseen --> lämpimät värit).

Digitaalinen maailma avaa vielä lisämahdollisuuksia väreillä vaikuttamiseen, koska valokuvan värien kirkkautta, sävyjä ja kylläisyyttä voidaan korostaa myöhemmin kuvankäsittelyohjelmassa.

Värikorostus

Kun tietty väri poikkeaa voimakkaasti kuvan muista väreistä, voidaan sillä poimia kuvasta jokin yksityiskohta; esim. varsinainen kohde paremmin taustasta esiin.
Voimakkaimmillaan värikorostus ilmenee silloin, kun kuvankäsittelyohjelmassa osasta kuvasta poistetaan värit

 

 

 

 

 

 

© 2015 Otavan Opisto