Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Mielipideteksti ja pohtiva teksti

Kun ryhdyt kirjoittamaan, sinun tulee määritellä, mikä on tekstisi tavoite. Haluatko välittää tietoa valitsemastasi aiheesta? Haluatko vaikuttaa lukijasi asenteisiin ja mielipiteisiin? Haluatko herättää tunteita ja tuottaa elämyksiä? On tärkeää, että tiedät, mihin tekstilläsi pyrit.

Mielipideteksti

Lue, mitä ovat mielipidetekstit, miten ne rakentuvat ja millaisin keinoin mielipidetekstin kirjoittaja pyrkii vaikuttamaan lukijaansa. Linkin takaa aukeaa Prezillä tehty esitys, jossa pääset etenemään oikealle suuntaavaa nuolta klikkaamalla.

Mielipidetekstin kirjoittaminen

Pohtiva teksti

Pohtivia tekstejä ovat mm. esseet sekä lehdissä ja internetissä julkaistavat laajat artikkelit. Opiskelijakin saa usein tehtäväkseen kirjoittaa pohtien. Koetehtävissäkin saatetaan käskeä pohtimaan annettua aihetta. Tietoa esitteleviä ja pohdiskelevia koevastauksia nimitetään tavallisesti esseevastauksiksi.

Voidaksesi pohtia jotakin aihetta, sinun tulee tietää siitä jotakin. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä. Pohtiva kirjoittaja tuo tekstissä esille kokemuksiaan, mielipiteitään, tulkintojaan ja päätelmiään. Hän selvittelee syitä ja seurauksia sekä asioiden yhteyksiä. Pohtivat tekstit ovat asiatyylisiä. Niissä noudatetaan kirjakielen sääntöjä ja suosituksia. Pohtivassa tekstissä kuuluu silti kirjoittajan oma ääni: persoonalliset sanavalinnat ja ilmaisu.

Kun suunnittelet pohtivaa tekstiä, sinun kannattaa hyödyntää erilaisia ideoinnin apuvälineitä. Sellaisia ovat mm. erilaiset miellekartat (mind map), sanalistat ja taulukot.

Miellekartta laaditaan tavallisesti siten, että keskelle karttaa sijoitetaan tekstin aihe. Aihesanan ympärille aletaan koota siihen liittyviä tietoja, kokemuksia ja ajatuksia. Kun teet miellekarttaa, anna aluksi ideoiden rönsyillä paperilla vapaasti. Älä ole liian kriittinen. Piirtele kuvia, käytä värejä. Vasta sitten ala yhdistellä asioita ja karsia ideoita. Pyydä työskentelyn jossakin vaiheessa joltakulta palautetta.

Tässä yksi esimerkki miellekartasta, jossa on pohdittu millainen on Sieppari ruispellossa -romaanin päähenkilö Holden Caulfield:

Käsitekartta on jäsennelty miellekartta, josta jo ilmenevät asioiden keskinäiset suhteet: syy- ja seuraussuhteet, tärkeysjärjestys, yleisluonteisuus ja yksityiskohtaisuus.

Kuutiointiharjoitus auttaa lähestymään aihetta kuudesta eri näkökulmasta. Harjoitusta voi tehostaa asettamalla kunkin näkökulman käsittelemiseen aikarajoituksen, esim. kolme minuuttia. Kuution näkökulmat ovat seuraavat:

© 2015 Otavan Opisto