Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

Median tekstilajeja

Mikä media?

Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan mediasta? Lue Wikipediasta.

Savitauluista internetiin - viestinnän kehityshistoriaa lyhyesti

Ihmisellä on kaikkina aikoina ollut tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Yhteydenpitoon on aina kehitetty myös apuvälineitä: Ennen kirjoitustaitoa viestejä välitettiin merkkien ja kuvien avulla. Aakkoskirjoituksen synty oli viestinnälle suuri kehitysaskel. Meidän käyttämämme aakkoset syntyivät Välimeren alueella n. 1500 eKr. Vanhimmat säilyneet viestit on kaiverrettu savitauluihin tai kirjoitettu papyrukseen.

Kirjapainotaito merkitsi valtavaa harppausta eteenpäin. Nyt samaa viestiä voitiin monistaa useille vastaanottajille. Painokoneet alkoivat pian painaa uutiskirjeitä, jotka välittivät tietoa maailman tapahtumista ja olivat siten sanomalehtien edeltäjiä. Tieto kulki kuitenkin sen ajan kulkuneuvojen vauhdilla eli meidän näkökulmastamme hyvin hitaasti.

Viime vuosisadalla tiedonsiirto nopeutui merkittävästi, kun Bell keksi puhelimen ja Morse lennättimen. Nämä keksinnöt johtivat pian radion syntyyn. Televisio kehitettiin jo ennen toista maailmansotaa, mutta se yleistyi vasta 1940-luvun lopulla. Televisio levisi pian ympäri maailmaa.

Viestinnän peruskuvio ei vuosisatojen saatossa ole muuttunut miksikään. On viesti, sen lähettäjä ja vastaanottaja. Viestin perillemenoa edistävät lähettäjän viestinnälliset taidot: kyky muotoilla viesti hyvin ja esittää se uskottavasti. Näin oli antiikin Kreikassa ja näin on myös meidän nykyaikaisessa maailmassamme.

Meille uudet viestimet ovat arkipäivää, mutta maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka elävät ilman puhelinta, televisiota ja internetiä. Sanomalehtikin olisi heille ylellisyyttä.

Medialukutaito

Mediatekstit eivät ole vain kirjoitettuja tekstejä. Mediateksti voi olla esim. mainos, uutiskuva, elokuva, artikkeli tai radio-ohjelma. Median huima kehitys on siten laajentanut käsitystä lukutaidosta, joka ei enää merkitse pelkkää kirjoitetun tekstin ymmärtämistä. Koska nykyajan mediateksteissä yhdistellään ja jäsennellään tekstejä sekä erilaisia kuvia toisin kuin kirjoissa ja muissa perinteisesti painetuissa julkaisuissa, meiltä median kuluttajilta vaaditaan aina vain monipuolisempaa medialukutaitoa.

Lue Ylen Mediakompassista, mitä medialukutaidolla tarkoitetaan.

Lehtien juttutyyppejä

Lehdistössä julkaistavista toimitetuista teksteistä käytetään yleisnimeä juttu. Yleisiä juttutyyppijä ovat mm. seuraavat:

  • Artikkeli on pohtiva ja asiantunteva juttu, joka sisältää usein haastatteluja, kuvia, tilastoja, tietoiskuja jne. Artikkeli on ensisijaisesti tietoa välittävä juttu.
  • Pääkirjoitus on lehden (sanomalehden, aikakauslehden tms.) oma kannanotto ajankohtaiseen asiaan. Se on tavallisesti päätoimittajan laatima.
  • Kolumni on nimetyn kirjoittajan kannanottoja sisältävä säännöllisesti ilmestyvä ja tavallisesti ajankohtainen juttu, kirjoittajan "oma palsta".
  • Pakina on naseva ja humoristinen lyhyt juttu, jonka aihe on yleensä jokin ajankohtainen sattumus tai ilmiö.
  • Reportaasi on laaja tai melko laaja todellisuuspohjainen selostus jostakin asiasta, tapahtumasta tai ilmiöstä. Reportaasin kirjoittaja liikkuu tekemässä havaintoja sekä käyttää useita tietolähteitä ja tekee haastatteluja. Reportaasi on yleensä monipuolisesti ja runsaasti kuvitettu.
  • Uutinen. Ks. seuraava luku.

Median tekstilajeja: uutinen

Uutinen on nimensä mukaisesti uutta, tuoretta tietoa. Kuulemme päivittäin uutisia radiosta ja televisiosta ja luemme niitä lehdistä ja internetistä. Uutisia voi tilata suoraan myös kännykkäänsä. Maailmassa toimii lähes 200 uutistoimistoa. Ne toimittavat ja välittävät ympärivuorokautisesti ajankohtaista tietoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

Pelkkä uutuus ei riitä tekemään asiasta uutista. Jotta uudesta tiedosta tehdään uutinen, sen pitää täyttää useampia uutiskriteereitä.

Uutisessa asiat kerrotaan tärkeysjärjestyksessä. Uutisen rakennetta kuvataankin usein kärjellään seisovan kolmion avulla. Uutisen kirjoittaja vastaa aina järjestyksessä uutiskysymyksiin, joista tärkeimmät ovat mitä, missä ja milloin.

Uutisessa asia pyritään kertomaan mahdollisimman puolueettomasti ja täsmällisesti. Uutiskieli on asiatyylistä. Uutistekstissä noudatetaan kirjakielen normeja ja käytetään suoraan tiedottavaa, yksiselitteistä kieltä.

Uutiset voidaan jakaa pehmeisiin ja koviin uutisiin. Pehmeissä uutisissa vastaanottajalle välittyy inhimillinen näkökulma tapahtuneeseen. Kovissa uutisissa painottuvat tosiasiat ja järkiperäiset seikat: tekniset yksityiskohdat, luvut, määrät, kellonajat jne.

Median tekstilajeja: blogi

Lue Ylen Mediakompassista juttu Me blogataan ja selvitä itsellesi, millainen tekstilaji on blogi ja miksi blogit ovat niin suosittuja.

© 2015 Otavan Opisto