Otavan Opiston logoOtavan OpistoNettilukioNettiperuskouluMuikku

2.1.3 Uskonpuhdistus

Keskiajan lopulla (1300-1400 luvuilla) katolinen kirkko hallitsi Eurooppaa. Kirkon asema oli vahva niin tavallisten ihmisten elämässä kuin hallitsijoiden ja oppineidenkin maailmassa. Jotain oli kuitenkin tapahtumassa. Kirkon uudistumista vaativia liikkeitä oli jo alkanut esiintyä.

Englantilainen John Wycliff ja tsekkiläinen Jan Hus olivat vaatineet kirkon sisäistä uudistumista. Vaatimukset koskivat kirkon rikastumista, maallistumista sekä paavin asemaa. Katolinen kirkko kuitenkin tukahdutti heidän vaatimuksensa. Myös uusilla aatteilla kuten humanismilla, joka korosti ihmisen omaa ajattelua, oli vaikutusta uudistusliikkeiden syntyyn.

Martti Luther

Tutustu Martti Lutherin elämään oheisten linkkien avulla:

Martti Lutherin vaikutuksesta Euroopassa käynnistyi uudistusten ketju, joka muutti kirkon rakenteen. Luther oli augustinolaismunkki, joka etsi vastauksia elämän ja uskon kysymyksiin. Lukiessaan Paavalin Roomalaiskirjettä hän havaitsi, ettei ihminen voi elää rikkomatta Jumalan tahtoa vastaan, vaan tarvitsee Jumalan armoa. Niinpä katolisen kirkon määräämät aneet ja hyvitystyöt synneistä olivat tarpeettomia. Lutherin perusajatus oli, että ihminen pelastuu ainoastaan Jumalan armon ansiosta. Luther kirjoitti ajatuksensa kirkon uudistamiseksi 95 väitteeseen eli teesiin. Nämä ajatukset eivät saaneet kirkkoa uudistamaan oppiaan, vaan jonkin ajan kuluttua katolinen kirkko määräsi Lutherin kirkonkiroukseen. Lutherin ajatukset saivat kuitenkin paljon kannatusta, ja kirkko jakautui Saksassa Lutherin kannattajiin ja vastustajiin.

1500-luvun puolivälissä käytiin Saksassa lukuisia paikallisia sotia uskon vuoksi. Saksan pienet kuningaskunnat olivat katolisia tai luterilaisia. Lutherin ajatukset levisivät etenkin Pohjois-Saksaan, kun eteläinen Saksa pysyi katolisena.

Ovi, johon Luther naulasi teesinsä

 

Uskonpuhdistus leviää

Ulrich Zwingli saarnasi Sveitsissä hieman Lutherin jälkeen hyvin samansuuntaisia ajatuksia. Myös Sveitsi jakaantui uskonpuhdistuksen kannattajiin ja vastustajiin. Jean Calvin jatkoi Zwinglin työtä Sveitsissä ja osittain jyrkensi uskon tulkintakysymyksiä.

Sveitsin uskonpuhdistuksesta syntynyttä kirkkoa kutsutaan reformoiduksi kirkoksi. Luterilaisesta kirkosta reformoitu kirkko eroaa ehtoollisopissa ja pelastuskäsityksessä.

Reformoitu kirkko on levinnyt Sveitsin lisäksi Alankomaihin ja Skotlantiin sekä myöhemmin Yhdysvaltoihin.

Myös Englannissa käynnistyi uskonpuhdistus 1500-luvulla. Kuningas Henrik VIII ei saanut paavilta lupaa avioeroon. Kuningas suuttui paavin vallasta ja perusti vuonna 1534 valtionkirkon, jossa kuningas on kirkon päämies. Englannissa syntynyttä kirkkoa kutsutaan anglikaaniseksi kirkoksi. Opiltaan ja kirkonmenoiltaan anglikaaninen kirkko on ottanut vaikutteita sekä luterilaisesta, katolisesta että reformoidusta kirkosta.

Katolisessa kirkossa käynnistyi 1500-luvun puolivälissä sisäinen uudistus, joka pyrki huomioimaan uskonpuhdistusliikkeiden osoittamia epäkohtia. Katolisen kirkon uudistusta, niin sanottua vastauskonpuhdistusta, valmisteltiin Trenton kirkolliskokouksessa vuosina 1545 - 1563.

Vaikka katolinen kirkko pyrki uusiutumaan, olivat kirkkokuntien väliset erot kasvaneet liian suuriksi. 1500-luvulla uudistusliikkeet pyrkivät uudistamaan katolista kirkkoa, mutta katolinen kirkko muuttui liian hitaasti. 1500-luku johti läntisen kirkon jakautumiseen moniin uskonsuuntiin.  

© Otavan Opisto / Sinikka Mustonen

© 2015 Otavan Opisto